Vinyylit vetävät väkeä levymessuille

Digitaalisesti musiikkia voi kuunnella päivät pitkät katkeamattomasti, mutta levysoittimen ja vinyylilevyn kanssa on värkättävä enemmän. – Kun kuuntelee musiikkia vinyyliltä, sitä oikeasti myös kuuntelee keskittyneesti eikä musiikki soi vain taustalla. Lisäksi on se tietty tunnelma, joka syntyy, kun laittaa levysoittimen neulan paikoilleen ja vinyyli alkaa pyöriä. Varmasti siihen liittyy myös muistoja ja elämyksiä omasta nuoruudesta, vaasalainen Kimmo Köykkä pohtii.

Hän on kerännyt lp-levyjä reilut kolmekymmentä vuotta, eli jo kauan ennen nykyistä vinyylilevyjen uutta tulemista.

– Kun cd-soittimet tulivat 1990-luvulla, kaikki olivat täysin varmoja, että se oli lp-levyjen loppu. Yksi yllättävimpiä muutoksia on ollut, että vinyylit ovat tulleet takaisin ja myös nuorten keskuudessa. Ehkä musiikinkuuntelemisesta halutaan jotenkin konkreettisempaa.

Levymessut uudessa paikassa

Köykkä on järjestänyt vuodesta 2002 lähtien Vaasan alueen suurimmat levymessut, jotka pidetään ensi lauantaina Palosaaren Aleressa. Suosituille messuille on tulossa 28 myyjää Oulua, Helsinkiä ja Tukholmaa myöten.

– Olemme tänä vuonna ensimmäistä kertaa isommassa tilassa Palosaarella. Jännä nähdä löytävätkö ihmiset uuteen paikkaan. Aiempina vuosina kävijöitä on aina ollut paljon.

Köykälle itselleen levymessut eivät merkitse vain tapahtuman järjestämistä, vaan myös samanhenkisten ihmisten tapaamista.

– Tällainen tapahtuma on aika iso homma hoitaa päivätyön ohessa. Messuilla tapaa aivan uusiakin ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella kauan ja saada uutta tietoa kerääjien omista musiikin erityisaloista. Kun messut lähestyvät loppuaan, ihmettelen aina, että näin äkkiäkö se meni taas.

Cd-levyt nosteessa

Myynnissä on sekä lp- että cd-levyjä. Hevilevyt viedään ensimmäisenä käsistä, mutta myös rock- ja popmusiikilla on ottajansa. Tällä hetkellä menee hyvin kaupaksi 1970-80-luvuilla tehty musiikki. Klassista musiikkia on Levymessuilla kaikkein vähiten tarjolla.

Vielä ei voida puhua vinyylien tapaan cd-levyjen toisesta tulemisesta, mutta merkkejä sellaisesta on.

– Kyllä cd-levyjä kerätään koko ajan enemmän. Etenkin erikois-cd-levyillä kuten sinkuilla ja promosinkuilla on kysyntää ja niitä löytyy messuiltakin. Myynnissä on myös kasetteja. Niitä on vinyylien tavoin alettu tehdä jopa uudestaan.

Messujen levyistä noin 80 prosenttia on käytettyjä ja loput uusia.

– Bändithän saattavat tehdä uudesta levystä myös vinyyliversion. Niistä otetaan usein hyvin pieni painos ja siksi niitä saa kytätä tarkasti, mikäli sellaisen itselleen haluaa. Vanhoista vinyyleistä saatetaan myös tehdä uusintapainos, mikä sitten ainakin hetkeksi alentaa vanhemman originaalilevyn hintaa.

Punkista progeen

Mitä Köykkä itse asettaa mieluiten 1990-luvulta peräisin olevalle levylautaselleen?

– Nuoruuden punklevyt löytyvät vielä kokoelmastani, mutta tällä hetkellä kuuntelen mieluiten progressiivista rockia kuten Crimsonia ja Jethro Thullia. Heillä on hienoja, pitkiä kappaleita, joissa varsinaisten soitinten seassa voi kuulla yllättäviä äänimaailmoja, kuten rikkoutuvan lasin ääntä.

Pariminuuttisista punkbiiseistä on kuljettu jonkin matkaa progressiivisen rockin ääreelle. Keräilijä-Köykälle musiikki itsessään on aina ensisijaista, mutta toisinaan hän ostaa levyn pelkän upean kansilevyn perusteella.

– Kannen kuvasta voi hyvin päätellä, millaista musiikkia levyllä soitetaan, vaikkei esittäjää entuudestaan tuntisi lainkaan. Joskus tulee hutiostoja, mutta ne voi sitten myydä eteenpäin.

Vaasan Levymessut 2.2. klo 10-15 Aleressa. Liput 3e nuorten liikunnan tukemiseksi.

Pia Timberg

>>>>>>> Stashed changes