Uutiset

Vesiverkosto on yhteinen asiamme

Irma Hyry ja Tarja Teppo korostavat kotitalouksien omaa varautumista erilaisiin poikkeustilanteisiin. Kotitaloudet voivat vaikuttaa paljon etenkin jätevesiverkoston toimivuuteen. Kuva: Raija Koivisto
  • Vaasa

Maaliskuun 22. päivä vietettiin jälleen maailman vesipäivää, jonka tarkoituksena on muistuttaa puhtaan veden tärkeydestä ja lisätä tietoa vesivarannoista. Vaasan Veden alueella kuluu vuorokaudessa noin 15 000 kuutiota vettä, ja etenkin erilaisissa poikkeustilanteissa vesilaitosten rooli puhuttaa kuntalaisia.

Jokaisella kunnalla on oma varautumissuunnitelma ja vesilaitoksella vielä erikseen omansa.

– Jos sähköt menevät poikki laajemmassa sähkökatkossa, Vaasassa veden tulo hanoista ei lopu. Vesitorni pitää ensin painetta ja vesilaitoksen oma varavoimakone tuottaa tarvittavan sähkön vedentuotantoon ja jakeluun, kertoo Vaasan Veden toimitusjohtaja Irma Hyry.

Jätevesipuolella ei varavoimaa ole.

– Vaasan alueella on 130 jätevedenpumppaamoa, ja pitkissä sähkökatkoissa jätevesiverkosto täyttyy nopeasti. Näissäkin tilanteissa asukkaita aina tiedotetaan ja ohjeistetaan toimimaan tilanteen mukaan.

Koronaepidemian aikana tärkeintä vesilaitoksella on suojata työntekijät tartunnoilta entistäkin tehokkaamman hygieniatason ja työjärjestelyn avulla.

– Vesihuolto eli puhtaan talousveden toimitus sekä jätevesien poisjohtaminen ja asianmukainen käsittely, on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen palvelu, jonka on toimittava aina, Hyry toteaa.

Kaiken a ja o

Vaasassa raakavesi otetaan Kyrönjoesta. Raakavettä varastoidaan Pilvilammessa pari kuukautta ennen kuin sitä käytetään talousvedeksi.

– Kyrönjoen vedenlaatua seurataan tarkasti ympäri vuoden. Kesäaikaan raakavedelle tehdään esikäsittely ja ennen Pilvilampea vedestä poistetaan humusta, joka vaikuttaa veden laatuun ja makuun.

Jos talousvettä ei poikkeustilanteissa olisi saatavilla tai vettä ei suositella juotavaksi, muun muassa markettien pihoille voidaan järjestää veden jakelua asukkaiden omiin astioihin niin sanotun vesitukin kautta.

– Vesitukki oli käytössä myös toissa kesänä, jolloin oli tosi kuuma. Ihmiset saivat silloin torilla täyttää vesitukista vettä omiin vesipulloihinsa, muistelee Hyry.

Hyry korostaa poikkeustilanteissa oman varautumisen merkitystä. Kotitalouksien varautuminen on kaiken a ja o.

– Puhtaita ja kannellisia astioita on hyvä olla käytössä mahdollista varaveden jakelua varten. Vettä voi myös pakastaa tiiviissä, vajaaksi täytetyissä pulloissa tai muissa astioissa, niin pakasteeseen ei jää tyhjää tilaa, joka lisää energian kulutusta.

Älä ruoki rottia

Kotitaloudet voivat myös osaltaan vaikuttaa vesi- ja jätevesiverkoston kuntoon ja toimivuuteen.

– Etenkin viemäripuolella kotitaloudet voivat vaikuttaa todella paljon. Viemäriin ei saa laittaa esimerkiksi rasvaa, lääkkeitä eikä remonttimaaleja, neuvoo Hyry.

Myöskään maitoa ei saa kaataa viemäriin, sillä se sisältää rasvaa ja proteiinia, joiden pilkkomiseen jätevedenpuhdistamolla tarvitaan paljon energiaa.

– Ruokajämät, erityisesti rasvat houkuttelevat rottia. Pienetkin roskat, kuten hiukset voivat pikkuhiljaa tukkia viemärin, kun ne kiinnittyvät klönteiksi rasvan ja muun lian kanssa, Hyry tietää.

Raija Koivisto

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka