Vastaamo tarjoaa apua elämän vaikeisiin hetkiin

Psykoterapiakeskus Vastaamo avasi ovensa Vaasassa tämän vuoden alussa. Yritys on kerännyt yhden katon alle erilaisia terapiapalveluja, kuten yksilö-, pari- ja perheterapiaa sekä työnohjausta.

Vastaamon on tarkoitus parantaa terapiapalveluiden saatavuutta ja alentaa hoitoon hakeutumisen kynnystä. Tämä toteutuu psykoterapeuttien määrällä ja hoitoon pääsyn nopeudella.

– Meiltä voi saada ajan jopa samalle päivälle ja ajanvaraus tapahtuu netissä. Tarjoamme myös netin välityksellä käytäviä terapiaistuntoja, kertoo Vaasan Vastaamon henkilöstöpäällikkö Tuija Tiainen.

Tiaisen mukaan psykoterapiakeskus vastaa psykoterapeuttien jatkuvan kysynnän kasvuun.

– Mielenterveysongelmat ja nuorten syrjäytyminen ovat lisääntyneet. Etenkin syrjäytyneitä nuoria olisi hyvä tavoittaa. Siihen videovastaanotto on omiaan, kun asiakkaan ei tarvitse fyysisesti tulla vastaanotolle, jos se muuten olisi hoitoon hakeutumisen esteenä.

Kohtaaminen avainasemassa

Tiainen on toiminut psykoterapeuttina yli kymmenen vuotta. Hän arvioi mielenterveysongelmien, syrjäytymisen ja päihteiden käytön lisääntymisen syyksi yhteisöllisyyden katoamisen ja yksilökeskeisyyden kasvun.

– Emme osaa enää keskustella ja kyky käsitellä omia tunteita on kadonnut. Lisäksi omat ja muiden vaatimukset itseä kohtaan ovat kasvaneet. Kun koko ajan yritetään täyttää omia ja muiden odotuksia ja jos siinä ei onnistuta, petytään. Elämästä tulee suorittamista.

Tiainen korostaa, että ihmisen kohtaaminen ja hänen kuuntelemisensa ovat hänen työssään avainasemassa.

– Kun ihminen uskaltaa puhua ja avautua, kasvaa myös hänen itsetuntemuksensa. Silloin on mahdollista käydä läpi menneisyyttä ja katsoa tulevaisuuteen. On mahtavaa nähdä, kun terapian avulla ihminen voimaantuu ja lähtee elämään erilaista, helpompaa elämää.

Kasvava hoitomuoto

Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa sai Suomessa viime vuonna 44 000 ihmistä. Psykoterapia on havaittu toimivaksi masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitomuodoksi. Eri mittaisten intensiivisten hoitojaksojen on havaittu lisäävän työ- ja opiskelukykyä.

Kelan myöntämien mielenterveyskuntoutujien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2010 vuoteen 2018. Tiaisen mukaan myös heille on näyttäytynyt, että Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään hyvin ja siihen myös tartutaan.

– Ihmisten rohkeus hakeutua terapiaan on kasvanut. Terapiassa käyminen ei ole enää häpeällistä, ja on alettu ymmärtää, että mielenterveys on osa ihmisen kokonaiskuvaa. Ajatellaan, että siinä missä voi tulla fyysinen sairaus, voi tulla myös mielen sairaus.

Paula Kaskimaa