Uutiset

Vanha ja uusi soivat rinnan Korsholman Musiikkijuhlilla

Nuoria muusikoita kuullaan festivaalilla tänä vuonna aiempaa enemmän. Axel Asplund (kitara), Karoliina Krook (poikkihuilu) ja Albert Sahlström (viulu) esiintyvät juhlien aikana festivaalikahvila Loftetin tiloissa. Kuva: Katja Lahti
  • Vaasa

Korsholman Musiikkijuhlilla riemuitaan tänä vuonna elämästä ja sen moninaisuudesta. Ruotsalaisviulisti Cecilia Zilliacus johtaa festivaalin taiteellista puolta, ja hän valitsi juhlien teemaksi Elämän.

– Ei ole yhtä oikeaa tapaa elää, ja sen teeman ympärille olemme rakentaneet monipuolisen ohjelman, toiminnanjohtaja Monica Johnson kertoo.

Juhlien teemasäveltäjäksi valittiin Armas Järnefelt, joka piti ensimmäisen sävellyskonserttinsa Vaasassa vuonna 1892. Hänen syntymästään tulee elokuussa kuluneeksi 150 vuotta.

– Thema mit Variationen kappaletta ei todennäköisesti ole kuultu vuoden 1982 konsertin jälkeen, nyt se on ohjelmistossa, tiedottaja Panu Sivonen kertoo.

Culturumissa on esillä 23.7.-1.8. välisen ajan vuoden näyttely, joka käsittelee Järnefeltin elämää.

– Harva tietää, että Vaasan kaupungintalon kamarimusiikkisalissa olevaa flyygeliä on soittanut niin Järnefelt kuin Jean Sibeliuskin. Järnefelt soitti sillä ensimmäisessä sävellyskonsertissaan vuonna 1892, Johnson valaisee.

Sävellyskonsertin uusinta

Järnefeltin elämä nivoutuu Vaasaan monin tavoin. Hänen isänsä toimi Vaasassa kuvernöörinä vuosina 1888-1894. Säveltäjän sisko, Aino, avioitui Jean Sibeliuksen kanssa.

Järnefeltin ensimmäisen sävellyskonsertin uusinta kuullaan 29.7. Vaasan kaupungintalolla järjestettävän Armas Järnefelt -päivän aikana. Tukholman kuninkaallisen oopperan kapellimestari Lasse Zilliacus luennoi tapahtumassa säveltäjämestarista.

– Kaupungintalolla kuullaan päivän aikana myös muiden säveltäjien teoksia. Ilta päättyy klassisen ja jazzin kiinnostavaan yhdistämiseen konsertissa Music for a while, Johnson vinkkaa.

Kantaesityksiä ja aluekonsertteja

Kuulijoita hemmotellaan tänä vuonna poikkeuksellisen paljon myös ranskalaisella musiikilla.

– Etenkin ranskalaisia 1900-luvun taitteen teoksia kuullaan huomattava määrä, Sivonen täsmentää.

Johnsonin mukaan Pohjanmaalla kilpailu festivaalivieraista on kovaa, sillä tapahtumia järjestetään kesällä paljon.

– Meidän kanssa yhtä aikaa soi Vaasa Festivaali. Osittain siitä syystä järjestämme lukuisia aluekonsertteja Vaasan ympäristössä ennen varsinaisen festivaalin alkua.

Vuoden säveltäjävieras on Lotta Wennäkoski, jolta kuullaan kahdeksan teosta yhteensä kymmenessä konsertissa, joukossa myös kaksi kantaesitystä, joista ensimmäinen, Zeng kuullaan Mustasaaren kirkossa 25.7. Kamariteos Tocca puolestaan esitettään Vaasan kirkossa 31.7.

Kaikkien ulottuvilla

Nuoret ovat tänä vuonna Musiikkijuhlilla hyvin esillä. Sivonen ja Johnson nostavat nuorista muusikoista koostuvan Musethica-koulutusohjelman jousikvintetin yhdeksi juhlien ehdottomaksi tärpiksi. Kokoonpano esiintyy sekä babtistikirkossa että Tottesundin kartanossa, jossa Jean ja Aino Sibelius aikoinaan vihittiin.

– Jousikvintetti tekee kymmenen laitoskonsertin kiertueen Vaasan, Mustasaaren ja Uumajan palvelukeskuksissa, vanhainkodeissa ja päiväkodeissa sekä Vaasan vankilassa ja keskussairaalassa, Sivonen kertoo.

Elämä teeman lisäksi huomio on tänä vuonna myös festivaalin saavutettavuudessa.

– Konserttitiloja on mietitty tarkkaan. Suurimpaan osaan paikoista on esteetön sisäänpääsy. Osa konserteista striimataan, jotta kaikki halukkaat pääsevät niistä nauttimaan, Johnson kertoo.

Hänen mukaansa ainoastaan Vaasan ortodoksinen kirkko ja Tikanojan taidekoti eivät täytä esteettömyysehtoja.

Oopperan kantaesitys

Festivaalin suursatsauksen, Olli Kortekankaan Elämänkuvat-kirkko-oopperan ensimmäinen esitys Isonkyrön vanhassa kirkossa 1.8. on jo loppuunmyyty.

– Kello 21 alkavaan esitykseen on vielä lippuja jonkin verran jäljellä, Sivonen vinkkaa.

Oopperaa tähdittää Waltteri Torikka, joka on toinen solisteista.

Vaasalainen pianisti Anton Ylikallio vetää musiikkiharjoituksia kirkossa ja harjoituttaa oopperakuoroja.

– Kuorot ovat tosi hyvässä iskussa, hän toteaa.

Kirkko on hänen mukaansa haastava tila tämän kokoiselle projektille.

– Ratkaisuja on haettava niin sanotusti laatikon ulkopuolelta. Siitä syystä tästä on syntymässä jotain todella hienoa, hän vinkkaa.

Katja Lahti

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka