Vaasa aloitti täysimittaisen rottasodan

Vaasa aikoo voittaa rottasotansa niin sanotulla yhdistelmätorjunnalla. Se on myrkytön vaihtoehto ja tarkoittaa ansoitusta sekä maan alla että maan päällä.

Viemäreiden runkoputkiin sijoitetaan 15 ansaa ja maan päälle 40 älyloukkua. Laitteissa on lukittava metallisuoja.

Torjunta alkoi keskustan alueelta.

– Ansoissa on syötti ilman myrkkyä, ainakin näin aluksi. Aina on se vaara, että joku lemmikkieläin menisi loukkuihin, kertoo kaupungin ympäristötoimen terveysinsinööri Ilona Peurala myrkyttömyyden syyksi.

Rottasota kestävät kolme kuukautta. Tarvittaessa sitä voidaan jatkaa toiset kolme kuukautta.

– Katsotaan ensin, miten torjunta onnistuu vai pitääkö ottaa myrkkyjä käyttöön, Peurala sanoo.

Todella fiksu otus

Rottien saaminen ansoihin ja loukkuihin voi kestää useita viikkoja.

– Rotta on todella fiksu eläin. Jos sen elinympäristöön tulee jokin uusi asia tai esine, rotta katselee ensin, pysyykö se siinä vai lähteekö se pois. Jos se pysyy pitkän aikaa, rotta uskaltautuu lähemmäs ja menee loukkuun.

Peurala kertoo, että viemäreiden torjuntalaitteet laskevat myös kaupungin putkistoissa viihtyvien rottien määrää.

– Tuholaistorjujilta on toki saatu jonkin verran tietoa. Viemäreiden tarkastuskaivoissa rottien ulosteita näkyy aika runsaasti. Kyllä niitä siellä on, mutta emme tiedä, kuinka paljon.

Kanta kasvaa vauhdilla

Rottahavainnot lähtivät Vaasassa kasvuun alkuvuodesta. Tänä vuonna havaintoja on tehty jo ennätyksellisen paljon: yli kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Vaasan kaupunki otti rottahavaintojen sähköisen ilmoitusjärjestelmän käyttöön kesällä. Ilmoitusten suuri määrä oli Peuralan mukaan yllätys.

– Niitä tulee nyt 10–20 kuukaudessa, kun aikaisempina vuosina niitä tuli noin 10 vuodessa.

Havaintoja on tehty tasaisesti ympäri Vaasaa, mutta eniten keskustassa. Rottien kerrotaan pureskelleen sähköjohtoja ja syöneen talojen rakenteita.

Rottien ulosteistakin on tehty useita havaintoja. Peurala muistuttaa, että ne ovat riski terveydelle. Rotat voivat levittää erilaisia tauteja, kuten salmonellaa ja E. coli -bakteeria.

Ruokaa ja lämpöä on

Peuralan mukaan syytä rottakannan nousuun ei tiedetä tarkalleen.

– Viime talvi oli aika leuto, mikä on rottapopulaatiolle hyvä.

Rottien lisääntymistä on edistänyt myös tarjolla olevan ruoan määrä. Korona-aikaan ihmiset ovat olleet kotona, ja roskalaatikot ovat täyttyneet siimahäntien herkuista. Rotta on ottanut osansa myös linnuilta.

– Meille on tullut viime vuosina ilmoituksia lintujen laajamittaisesta ruokinnasta useilla alueilla Vaasassa. Siinä tulee ruokaa rotillekin, jos linnunsiemeniä on paljon maassa, Peurala huomauttaa.

Hän toivoo, että rottien torjunnassa päästään hyviin tuloksiin, ettei esimerkiksi lintujen talviruokintaa tarvitsisi kieltää.

– Se on kuitenkin tärkeää linnuille ja ihmisillekin.

Jaana Mattila