Vaasan kaupungintalo on sijainnut keskellä Vaasaa jo vuodesta 1883, mutta kuinka moni on tietoinen arvokkaan 130-vuotiaan rakennuksen historiasta?
Talo lienee tuttu vaasalaisille kulttuurinharrastajille eri konserteista ja tapahtumista aina Carmen-oopperasta 1960-luvun koululaistansseihin, mutta sen kätkemät aarteet ovat jääneet usein vähemmälle huomiolle.
– Harva tietää, että kaupungintalosta löytyy yhtä hienoja teoksia kuin presidentinlinnasta aina Axel Gallen-Kallelan tekemästä Vapaudenristin mitalista lähtien, kertoo Vaasa–Mustasaari-opas Inger Wallius.
Vaasa-neito seuralaisineen. Kaupungintalon koristemaalaukset ovat alun perin 1890-luvulta.
Vaasalainen maalarimestari Daniel Pettersson kunnosti rakennuksen pääasiassa kaavainta ja liimavärejä hyödyntäen.
Värimaailma taittui lopulta sinivihreän harmaisiin ja tummiin sävyihin. Tähän ei oltu kuitenkaan tyytyväisiä, ja uusi, raikkaampi koristelusuunnitelma tilattiin ”maan etevimmältä ammattimieheltä”, Salomo Wuoriolta, joka oli saanut oppinsa Tukholmassa.
Pitsimäiseen ja kattoja kiemurtavaan mietoon turkoosiin koristeluun pääsee tutustumaan juhlasalissa.
– Pastellisävyt ja 14 vertauskuvallista naishahmoa ovat tunnusomaisia juhlasalille. Kukin neito on nimetty edustamansa tiede- ja taidemuodon mukaan, Wallius kertoo.
Etuseinältä löytyvät muun muassa Laulu, Seppelöity Vaasa sekä Soitinmusiikki, kun taas ikkunaseinää koristavat tanssin runotar Terpsikhore, Rauha eli Pax ja huvinäytelmän runotar Thalia. Takaseinältä löytyvät muun muassa Kauppa ja merenkulku sekä Teollisuus.
Uusrenessanssia ja barokkia. Kun kävijä astelee porrashuoneen askelmia eteenpäin, kannattaa tämän vilkaista ylöspäin. Korkeuden tuntua on nimittäin lisätty perspektiiviharhalla, mikä saattaa hirvittää heikkovatsaista.
Monipuolinen taide on kaupungintalon seinillä ja sen tauluissa rikkaasti edustettuna. Esimerkiksi akvarellitaiteilija Nándor Mikolan teoksia on kaupungintalon kamarimusiikkisalissa. Tarkkasilmäinen voi etsiä myös esimerkiksi Kaarina Heikinheimon teoksia talon käytäviltä. Erityyliset teokset istuvat talon monimuotoiseen arkkitehtuuriin.
– Sanoisin, että kaupungintalo on kokonaisuudessaan taidokas yhdistelmä uusrenessanssia ja barokkia, joita se edusti Suomessa ensimmäisenä laatuaan. Turkuun ja Tampereelle tällainen tyylittely saapui vasta myöhemmin, Wallius kertoo.
Eri toimijat asuttaneet tiloja. Monet eri laitokset, virastot ja tahot ovat päässet nauttimaan kaupungintalon ylellisyydestä kuluneiden vuosikymmenten aikana.
Esimerkiksi Yleisradio toimi vuosina 1966–1984 eli aina Palosaarelle siirtymiseensä asti kahdessa kerroksessa talon pohjoispäässä, minkä jälkeen Kuula-opisto muutti vapautuneisiin tiloihin 12 vuodeksi. Sen jälkeen yläkerrassa on viihtynyt esimerkiksi Vaasan kaupungin kulttuurikeskus.
– Maistraatti ja raastuvanoikeus olivat varhaisimpia toimijoita, jotka oli sijoitettu juhlakerrokseen nykyisen vaatesäilytyksen kohdalle. Sen jälkeen toimijat siirrettiin toiseen kerrokseen, ja huoneet olivat jonkin aikaa merikoulun käytössä, Wallius muistelee.
Anna Jussila
