Uutiset

Teatterilavalle sattuman kautta

Yirim Diop sai harrastelijanäyttelijän roolin Wasa Teaterin näytelmästä Den första dagen. Ensimmäistä teatteriroolia tekevä Diop toivoo, että saisi mahdollisuuden tulevaisuudessa nousta lavalle uudelleenkin. Kuva: Paula Kaskimaa
  • Vaasa

VIIKON VIERAS: Wasa Teaterin näytelmässä Den första dagen (Kuin ensimmäistä päivää) nähdään sekä ammatti- että amatöörinäyttelijöitä. Yksi harrastelijanäyttelijöistä on senegalilainen Yirim Diop.

Diop esittää näytelmässä maahanmuuttajaa, joka etsii töitä hoitokodista, johon näytelmä sijoittuu. Rooli on Diopin ensimmäinen, mutta kokemus on ollut miehelle niin mieluisa, että hän toivoisi jatkossakin pääsevänsä esiintymään teatterilavalle.

Diop ajautui rooliin sattuman kautta, sillä hän ei ole aiemmin harrastanut näyttelemistä.

– Vaimoni ystävän täti on töissä Wasa Teaterilla, ja tähän rooliin tarvittiin joku ulkomaalainen näyttelijä. Sain soiton teatterilta ja lähdin mukaan, koska ajattelin sen olevan hyvä kokemus. Sitä se on ollutkin.

Kielitaito ja uusi työympäristö. Vaikka Diopin rooli on näytelmässä pieni, näytelmä on antanut miehelle paljon uusia kokemuksia ja haasteita.

– Näytelmän käsikirjoitus on kirjoitettu ruotsiksi, jota en osaa vielä kovin hyvin. Minun on siis pitänyt kääntää käsikirjoitus itselleni ruotsista englanniksi. Se on ollut vaikeaa, mutta näytelmään osallistuminen on ehdottomasti parantanut kielitaitoani.

Diop iloitsee myös siitä, että on ensimmäistä kertaa Suomessa asuessaan päässyt työskentelemään suomalaisten kanssa, sillä aiemmin hän on tehnyt töitä muiden ulkomaalaisten kanssa. Tämäkin on parantanut miehen kielitaitoa.

Diop uskoo juuri kielitaidon olevan suurin este ulkomaalaisten työllistymiselle Suomessa. Vaikka mies puhuu hyvin ranskaa, italiaa, englantia ja äidinkieltään wolofia, työpaikan saadakseen pitäisi Vaasassa näiden lisäksi taitaa vielä suomi ja ruotsi.

– Etenkin suomen kielen oppiminen... Voit kuvitella, kuinka vaikeaa se on!

Vaikka Diopin suomen- ja ruotsin kielen taidot eivät vielä ole täydellisiä, hän on löytänyt töitä siivoojana ravintola Teatrosta. Hän on erittäin tyytyväinen työhönsä, sillä töitä riittää hyvin ja työajat ovat joustavat. Silti kahden teatteri-nimeä kantavan työpaikan välillä pidemmän korren työn kiinnostavuudessa vie teatterilava.

– Totta kai näytteleminen on hauskempaa kuin siivoaminen, mies naurahtaa.

Uteliaisuus johdatti Eurooppaan. Diop muutti kotimaastaan Senegalista veljensä houkuttelemana ensin Saksaan vuonna 2006. Sen jälkeen mies on ehtinyt asua muutaman vuoden Italiassa ja Ranskassa.

Vuodesta 2010 asti hän on asunut Suomessa. Suomeen tien johdatti varsin perinteinen syy – rakkaus.

– Vaimoni oli opiskelemassa Ranskassa, ja tapasimme siellä. Hän on kotoisin Pohjanmaalta, joten muutimme tänne hänen kotiseuduilleen.

Suomeen saapuminen oli Diopille ensin järkytys, sillä hän tuli maahan talvisaikaan.

– Suomessa ei ole helppoa olla talvella, koska on kylmää ja pimeää. Nyt kahdeksan vuoden jälkeen olen jo sopeutunut, mutta pidän silti enemmän kesästä.

Yleensä talvisaikaan Diop yrittääkin matkustaa kotiinsa Dakariin, jossa lämpötila saattaa talvella nousta jopa yli neljänkymmenen asteen.

Vaikka Diop pitää Suomesta, hän aikoo vielä joskus palata Senegaliin. Siellä nimittäin odottaa oma maatila, jonka hoitamista mies odottaa innolla.

– Ostin maatilan, kun sain siihen mahdollisuuden. Ne ovat hieman halvempia Senegalissa kuin esimerkiksi Suomessa. Tällä hetkellä veljeni hoitaa tilaa, mutta muutamme vaimoni kanssa sinne ehkä sitten, kun pienet lapsemme ovat kasvaneet hieman vanhemmiksi.

Paula Kaskimaa

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka