Arjen jatkuva suorittaminen on lisännyt aikuisten lisäksi koululaisten uupumista. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan lukioikäisistä tytöistä jopa viidennes ja pojista hieman alle kymmen prosenttia kokee koulu-uupumusta.
Kesästä on kulunut jo monta kuukautta ja syysloma tulee tarpeeseen. Se katkaisee pimeää syksyä ja antaa voimia puurtaa tuiskussa ja tuulessa.
– Ennen lomia on tavallista, että lapsen keskittyminen ja jaksaminen ovat koetuksella. Rasittunut lapsi on väsynyt ja ärtynyt. Myös pinna saattaa olla kireänä. Turhautuminen läksyihin voi olla merkki siitä, että lapsi kaipaa palauttavaa toimintaa. Jotkut lapset saattavat myös ääneen ilmoittaa, etteivät jaksa mennä kouluun tai alkavat tahallaan myöhästellä koulusta, Mehiläisen psykologi Martina Salvén kertoo.
Tylsistyä saa. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta palautuakseen koulutyön rasituksesta. Salvén mukaan palautumisen tukeminen lähtee lapsen temperamentin tunnistamisesta ja sen mukaisen arjen ja vapaa-ajan luomisesta. Arka lapsi tarvitsee omaa aikaa, kun taas sosiaalinen lapsi nauttii muiden seurasta.
– Yleisin syy loma-ajan epäonnistumiseen lapsen palautumisen kannalta on joko se, että ei ole mitään ohjelmaa tai se, että tekemistä on liikaa. Lasten sietokyky arjen kuormitusta kohtaan on yksilöllinen. Vanhemman tehtävä on huolehtia, etteivät esimerkiksi harrastukset muutu lapselle liian kuormittaviksi. Jos lapset hyppäävät suorituksesta toiseen, palautumista ei välttämättä tapahdu.
Lomaviikkoa ei kannata tunkea täyteen menoja, sillä tylsistymiselläkin on paikkansa.
– Tylsää aikaa siedetään nykyään huonosti, mutta se pakottaa lapsen keksimään jotain uudenlaista tekemistä. Luovuus on palautumisen kannalta tärkeää.
Unikaveri mukaan. Jos perheen lapset ovat eri-ikäisiä, kannattaa lomapäivien ohjelma rakentaa niin, että jokaiselle löytyy mieluista tekemistä.
– Loman aikana rutiineista voi vähän joustaa, kunhan huolehditaan siitä, ettei lapsen vuorokausirytmi muutu liikaa. Lapset myös uppoutuvat helposti kännykällä pelaamiseen, mutta varsinkin nuorille lapsille on hyvä määrittää tietty ruutuaika, josta pidetään kiinni, Salvén muistuttaa.
Jos perhe suuntaa lomamatkalle, lapsen valmistaminen ennakkoon on tärkeää. Siirtyminen paikasta toiseen on monesti haaste lapsiperheelle, sillä isommatkaan lapset eivät aina jaksa istua yhdessä paikassa kovin kauaa. Ristiriitatilanteita voi välttää, kun lapselle kertoo etukäteen, kauanko matka kestää ja mitä häneltä odotetaan.
– Lapsi saattaa tuntea olonsa turvattomaksi, jos vanhemmat eivät opasta häntä. Jos lapsi muuttuu hiljaiseksi, kiukkuiseksi tai itkuiseksi, hän yrittää kertoa, että jokin sietokyvyssä on ylittynyt. Lomalle kannattaa pienemmille lapsille ottaa kotoa mukaan tuttuja leluja ja suosia ainakin matkan alussa tuttuja ruokia, Salvén vinkkaa.
Virpi Kupiainen-Ämmälä
