Kuvataiteilija Timo Konttista ei voi väittää teostensa näköiseksi. Paikoin hyvinkin synkkien, mustavalkoisten grafiikanvedosten äärellä puuhailee varsin nauravainen ja iloisesti jutteleva pietarsaarelaistaiteilija.
Konttinen on pystyttämässä Stundarsin museoon kesänäyttelyä, jonka teokset käsittelevät kriisejä. Hänen mukaansa korona on kriisi, joka on koskettanut meitä kaikkia.
– Meidän jokaisen elämässä on välillä erilaisia kriisejä, kuten sairauksia, kuolemaa, ihmissuhdekriisejä ja sisäisiä kriisejä. Aloin tehdä niihin liittyviä teoksia ja kun korona iski, ajattelin, että teema sopii nyt ajankohtaisuutensa vuoksi kokonaiseksi näyttelyksi, Konttinen sanoo.
Muotokuvia kriiseistä
Taiteilija kutsuu kasvokuvia esittäviä töitä sisäisiksi omakuviksi kriisin aikana. Teosten kautta taiteilija on käsitellyt etenkin klassiselle ekspressionistiselle taiteelle tyypilliseen tapaan omia tunteitaan ja tapojaan käsitellä kriisejä.
– Jotkut työt ovat hyvinkin raakoja ja tuskaisia. Toisiin taas on tullut enemmän kaipuuta ja hiljaisuutta. Huomasin näitä tehdessä, kuinka surusta voi syntyä kauneuttakin, Konttinen kuvailee.
Vain puhtaista omakuvista näyttelyssä ei ole kyse, sillä teoksissa on myös muotokuvamaisuutta. Sitäkin kautta katsojalle löytyy kuvista monenlaisia samastumiskohteita.
– Joissain töissä olen kuvannut lapsen surua, joissain miettinyt keski-ikäisen ja vanhuksen kriisejä.
Klassisissa omakuva- ja muotokuva-aiheissa näkyy paikoin selkeitä viittauksia taiteen historiaan.
– Edvard Munchin teokset ja erityisesti Helene Schjerfbeckin myöhäiskauden omakuvat ovat tajunnan räjäyttäviä. Schjerfbeck saa minussa aikaan paljon voimakkaamman reaktion kuin vaikkapa Leonardon Mona Lisa, jonka aikoinaan näin Louvressa, Konttinen muistelee.
Paikallista taidegrafiikkaa
Museon toinen kesänäyttely on Hemmerintalon yläkerrassa. Teoksia ovat asettaneet esille neljä pohjalaista kuvataiteilijaa Tuija Arina-Sundelin, Gunilla Lång-Kivilinna, Ann-Sofi Kattilakoski ja Maija Minni, jotka ovat tehneet pitkään taidegrafiikkaa.
– Grafiikka on siitä ihanaa, että siinä on valtavasti erilaisia tekniikoita. Vaasan Taidegraafikoissa olemme viime aikoina keskittyneet etenkin valotustekniikoiden yhdistelemiseen perinteisempiin tekniikoihin, Arina-Sundelin kertoo.
Neljää graafikkoa yhdistää rakkaus muotoihin, väreihin ja linjoihin eli kuvan klassisiin tekotapoihin, mikä näkyy teoksissa. Lång-Kivilinnan töihin liittyy lisäksi pitkä historiallinen ulottuvuus.
– Antiikin muodot määrittävät koko länsimaista kulttuuriamme. Ne näkyvät myös paikallisissa, pohjalaisissa miljöissä ja yksityiskohdissa, Lång-Kivilinna sanoo.
Esimerkkinä hän osoittaa teostaan Fädernes arv (2020), jonka on tehnyt Sulvan keskustassa sijaitsevasta, 1800-luvulta peräisin olevasta rakennuksesta.
– Tuossa pitäjänmakasiinissa on samat klassiset mittasuhteet kuin antiikin ajalta peräisin olevissa temppeleissä, arkkitehtina työskentelevä Lång-Kivilinna toteaa.
Pia Timberg
