Satumaisten Björkön kaappien tekijä palkittiin

Björkön saarella Mustasaaressa valmistettiin vuosina 1850-1960 omaperäisiä, tekopaikan mukaan nimettyjä Björkön kaappeja.

Niiden yksinkertaisimmat versiot syntyivät jo 1700-luvulla, minkä jälkeen ne lähtivät kehittymään kohti lopullista muotoaan. Siinä yhdistyy jännittävällä tavalla jyhkeä ja samanaikaisesti siro, jopa ranskalaistyylinen ja rokokoomainen muotoilu sekä koristemaalaus.

– Björkön kaappien puusepillä oli jokaisella aivan oma persoonallinen tapansa valmistaa kaapit. Tuo tyyli on tunnistettavissa paitsi kokonaisuudesta aivan pienimmistäkin yksityiskohdista, sanoo sisustusnikkari ja Björkön kaappien asiantuntija Jarl Nystrand.

Stundarsin museo palkitsi hänet vastikään Vuoden Gunnariksi 2019 työstään Björkön kaappien perinteen ylläpitäjänä. Hän on dokumentoinut ja tutkinut yli 200 Björkön kaappia, pitänyt niistä näyttelyn ja tehnyt kirjan yhdessä Anita Stormin ja Patricia Rodaksen kanssa sekä valmistanut kaappeja itsekin.

Lapsuuden tarinat eloon

Nystrand on asunut Björkön saarella koko ikänsä, ja on sukua monille tunnetuille alueen puusepille ja maalareille. Björkön kaapeista ja niiden tekijöistä hän kuuli jo lapsena tarinoita tehtailija ja koristemaalari Anders Ohlsilta (1873-1961).

– Sotien jälkeen kaappeja heitettiin roskalavoille ja ne, jotka säilytettiin, maalattiin usein uudelleen yksivärisellä maalilla. Silloin niiden alkuperäiset koristemaalaukset jäivät näkymättömiin, Nystrand kertoo.

Ohlsonin tarinoissa kaappien koristelut kuitenkin elivät vahvasti niihin liittyvien koristemaalareiden elämäntarinoissa. Kaappien historia ja perinne alkoivat kiehtoa Nystrandia yhä enemmän ja viimein hän alkoi valmistaa niitä.

– Halusin koristemaalata Björkön kaapin. Mutta koska maalattavaa kaappia ei ollut, minun täytyi ensin nikkaroida sellainen, Nystrand hymyilee.

Kaapin paikka

Björkön kaapin tunnistettavimpia piirteitä ovat niiden puolipyöreä otsakoriste, yksityiskohtainen sorvaus ja profiililistat sekä koristemaalaus.

– Kaappien kukat eivät ole realistisia, vaan mielikuvituksen tuotetta, fantasiaa, Nystrand tähdentää.

Kaapeissa saatetaan käyttää myös marmorointia eli maalata puuta muistuttavaa kuviointia.

– Marmoroinnissa haluttiin kopioida eksoottisimpien, ei kotimaisten puiden syiden kuvioita. Siinäkin käytettiin puhtaasti mielikuvitusta. Puumarmorointi ei kuvaa minkään todellisen puun pintaa.

Björkön kaappeihin liittyi myös uskomuksia. Kaapit tehtiin jokaiseen taloon erikseen. Ne nikkaroitiin talon sisällä paikan päällä valmiiksi.

– Ajateltiin, että tietty kaappi kuului juuri siihen taloon, johon se oli tehty. Siksi uskottiin, että kaapin siirtäminen toiseen taloon tietäisi huonoa onnea.

Kaappeihin tehtiin usein niin kutsuttuja salaovia, epätavanomaisesti sisäänpäin kääntyvillä ovilla varustettuja isompia ja pienempiä lokeroita.

– Kerran poikani piiloutui yhteen salaoven takana olevaan lokeroon ja jäi sinne jumiin. Saimme hänet kyllä sieltä viimein ulos, Nystrand nauraa.

Viimeisimmän Björkön kaapin hän on valmistanut kaksi vuotta sitten.

– Björkössä asuva Leif Pada on hyvin taitava nikkari. Hän on tällä hetkellä ainoa, joka enää tekee Björkön kaappeja perinteisten mallien mukaisesti, Nystrand toteaa.

Pia Timberg