Rudi pötköttelee auringonpaisteessa pyöreän maton päällä Markku Harjun kodin kuistilla. Kun se huomaa vierailijan, se nostaa ensin hieman päätään ja nousee sitten pitkillä koivillaan haparoiden pystyyn.
– Tule, tule Rudi, mennään metsään, Harju huikkaa pienelle hirvenvasalle, joka lähtee tallustamaan hieman epäröiden isäntänsä ja uuden tuttavuuden perään.
– Se on vielä vähän unenpöpperössä, Harju tuumaa.
Pulloruokintaa opetellaan
Rudi-vasa kotiutui mustasaarelaiseen villieläinhoitolaan, Nordic Wildlife Careen toukokuun alussa. Hirven emo oli hylännyt sen, koska poikanen ei osannut imeä. Pieni vasa löytyi ojan pohjalta Mynämäellä.
– Hirvien keskuudessa on melko tavallista, että emo hylkää vasan, jos se ei osaa imeä. Lauantaista asti Rudi on harjoitellut imemään pulloa, mutta sitä ennen sitä piti syöttää letkulla.
Rudi kompuroi metsään vievältä pieneltä pientareelta alas ja tömpsähtää mustikan- ja puolukanvarpujen sekaan. Pian se kuitenkin nousee jaloilleen ja napsii metsästä suuhunsa muutaman makupalan.
– Täällä se saa kulkea vapaasti ja syödä pihalta varpuja. Yöt se nukkuu vielä sisällä, Harju kertoo.
Villieläimet kuuluvat luontoon
Harjujen eläinhoitolaan tulee keväällä lähes päivittäin uusia eläimiä ympäri Suomea. Tällä hetkellä Harju arvelee, että hoidokkeja on 20-30 omien lemmikkien lisäksi. Vuoden mittaan hoidettavia eläimiä on yhteensä 350-500.
– Joskus saa miettiä tarkkaan, että ketäs kaikkia nyt pitikään syöttää, Harju naurahtaa.
Harjun ja hänen vaimonsa pitämä villieläinhoitola on erityisen tunnettu Mervi-hirvestä, joka asuu perheen luona vakituisesti. Mervi on kuitenkin poikkeus, sillä kaikki muut villieläimet päästetään toipumisen jälkeen takaisin luontoon. Rudillakin koittaa ensi kesänä aika kokeilla koipia omillaan.
– Aina se eläinten päästäminen takaisin luontoon tuntuu haikealta, mutta sinnehän ne kuuluvat. Ei niiden paikka ole ihmisten hoidossa.
Yhteys eläinhoitolaan
Villieläimiä päätyy hoitolaan sekä yksityisihmisten että viranomaisten ilmoitusten tai tiedustelujen kautta. Harju painottaa, että on tärkeää ottaa yhteyttä häneen tai omaa paikkakuntaa lähinnä olevaan eläinhoitolaan, jos kohtaa luonnossa loukkaantuneen tai hylätyn eläimen.
– Villieläinten hoidossa pitää tietää, mitä tekee. Ihmiset esimerkiksi syöttävät eläimille mitä sattuu ja ne saattavat menehtyä jo siihen. Jos taas epäilee, että eläin on hylätty, niin sitä pitäisi tarkkailla jopa vuorokausi ennen kuin asialle tekee mitään. Esimerkiksi hirvenvasat kiintyvät kaikkeen liikkuvaan todella nopeasti ja siksi niitä pitäisi tarkkailla kaukaa.
– Meille piti tulla Nuuksiosta löytynyt toinen hirvenvasa muutama viikko sitten, mutta se menehtyi ennen kuin se pääsi tänne, Harju huokaa.
Miehen äänestä kuuluu rakkaus eläimiä kohtaan. Halu auttaa mitä hyvänsä loukkaantunutta tai hylättyä eläintä on vilpitön.
– Ei siinä ole mielestäni mitään kummallista. Jos eläin tarvitsee apua, niin se pitää hoitaa.
Eläinhoitolan pihan pusikossa kimmeltää ruskea turkki. Sieltä Rudi on löytänyt paikan, jossa on jälleen hyvä lepuuttaa päätään.
Paula Kaskimaa
