Pulatalveen kannattaa varautua villiyrtein

– Paras investointi, jonka ihmiset voisivat nyt tehdä, olisi hankkia uusi tai isompi pakastin, toteaa Martha Förbundetin villiyrttiasiantuntija Anita Storm.

Hän toivoo, että suomalaiset varautuisivat koronan mahdollisesti aiheuttamiin ruuantoimitusvaikeuksiin säilömällä ahkerasti oman maan antimia.

– Talvella voi olla pulaa ruuasta tai se on kalliimpaa kuin nyt. Suosittelen, että kaikki kuivaisivat ja pakastaisivat nyt ahkerasti esimerkiksi nokkosta.

Ennakkoasenteita

Storm suosii nokkosta ja muita villiyrttejä viljeltyjä kasveja enemmän niiden helpon saatavuuden, monikäyttöisyyden ja tiheän ravintopitoisuuden vuoksi.

– Esimerkiksi puolet tavallisesta salaatista voisi korvata villiyrteillä. Moni villiyrttikursseillani olleista aina toteaa, että villiyrttisalaatti maistuu aivan samalta kuin tavallinenkin salaatti.

Miksi niitä ei sitten käytetä enemmän?

Storm osoittaa päänuppiaan.

– Kyse on pitkälti ennakkoasenteista ja tottumuksista.

Korona ja teknologia

Jotain muutosta asenteissa villiyrttejä kohtaan on tapahtunut. Niiden kerääminen on nimittäin muutamassa vuodessa kasvattanut huimasti suosiotaan.

– Ennen se oli vain “hippien” harrastus. Nyt sen ovat löytäneet monet muutkin.

Storm antaa esimerkin: Hänen tulevalle villiyrttien verkkokurssille on ilmoittautunut jo yli 90 ihmistä.

Korona on voinut myötävaikuttaa hortoilun suosion kasvuun, kun ihmiset ovat samoilleet tänä keväänä entistä enemmän luonnossa.

Myös teknologia on tehnyt kasvien tunnistamisen entistä helpommaksi. Kännykkään ladattava kasvien ja eläinten tunnistussovellus auttaa tunnistamaan vieraita lajeja tekoälyn avulla.

Storm pitää sovellusta hyvänä leikkimielisenä apuvälineenä, joka voi herättää ihmisten kiinnostuksen ympärillä kasvaa salaattipöytää kohtaan.

– Pelkästään sen tunnistukseen ei kuitenkaan kannata luottaa. Kannattaa aina käyttää kasvien tunnistusavaimia, jotka löytyvät esimerkiksi netistä. Olisi myös hyvä kysyä itselle vieraista kasveista tunnistusapua joltain, joka varmasti tuntee kasvin.

Storm kertoo, että myös esimerkiksi Marthojen ta Marttojen villiyrttiasiantuntijan voi pyytää vetämään vaikka omalle työporukalle kasvien tunnistuskurssin.

Paljon mahdollisuuksia

Storm kerää vuosittain hurjia määriä villiyrttejä talteen. Hän selostaa pitkän litanian, mitä kaikkea niistä voi tehdä: mesiangervojäätelöä, paistettuja voikukan nuppuja, maitohorsmakombuchaa, nokkoskakkua, maitohorsmapiirakkaa, mesiangervo-olutta..

– Ongelmani on, että saan jatkuvasti ideoita siitä, tästä ja tuosta, hortoilija nauraa.

Villiyrttivalistus on Stormille sydämen asia. Hän haluaa, että ihmiset ymmärtäisivät, että kotimaiset luonnon antimet ovat mainio vaihtoehto monille kaupasta ostettaville vihanniksille ja ulkomailta tuoduille lisäravinteille.

– Moni meistä ei saa esimerkiksi tarpeeksi vitamiineja ja mineraaleja ravinnosta. Sitten niitä otetaan purkista. Villiyrtit olisivat hyvä vaihtoehto näille tableteille. Ystäväni sai esimerkiksi avun atooppisen ihon ongelmiin, kun hän alkoi syödä voikukan juuria.

Voikukkaa salaattiin

Storm ottaa käteensä voikukan lehden.

– Tämä on hyvää salaatissa. Maku on vähän kitkerä, mutta se on hyvä asia. Se edesauttaa ruuansulatusta ja on hyväksi maksalle sekä munuaisille.

Juuri kasvin kitkerät ainesosat ovat vatsan, sisäelimien ja suoliston ystäviä.

– Vielä 50-luvulla porkkanatkin olivat kitkeriä, mutta sitten ne jalostettiin makeiksi. Villiyrit ovat kasvaneet sellaisina kuin ne ovat ja siksi ne ovat säilyttäneet luonnollisen rikkaat ravintoainepitoisuutensakin.

Villiyrttireseptejä ja säilöntäohjeita löytyy esimerkiksi Marttojen ja Martha förbundetin sivustoilta sekä Arktiset Aromit -sivustolta.

Paula Kaskimaa