Mobiililaitteiden käyttö muokkaa lasten ryhtiä

Lisääntynyt media-aika näkyy muun muassa lasten ryhdissä. Tätä mieltä on fysioterapeutti Minna-Sisko Koivumäki, joka kävi viime viikolla Mustasaaren keskuskoululla puhumassa oppilaille ja opettajille ryhdistä ja liikkumisen tärkeydestä. Samalla hän teki pienet ryhtitarkistukset kaikille ikäluokille.

– Ykkösluokkalaiset saivat vielä suoristettua selkänsä ja esimerkiksi kämmenet lattiaan polvia koukistamatta. Kakkosluokkalaisista yllättävän monet eivät siihen enää kykene. Moni ei saanut selkäänsä suoristettua ristiselän kohdalta. Selkä-, pakara- tai reisilihakset kiristävät liikaa.

Joidenkin oppilaiden kasvoilla häivähti pieni huoli. Koivumäki lohdutti, että vielä peli ei ole menetetty. Usein venyttely ja liikunnan lisääminen riittävät.

– Huomasin, että monella nimenomaan jalkojen lihakset kiristävät. Kotona ja koulussa kannattaa esimerkiksi kiinnittää huomiota omaan ja kaverin istuma-asentoon. Tuolissa ei turhaan ole selkänojaa, sen on tarkoitus tukea selkää, hän muistuttaa.

Tukirangan tärkeys

Ryhtikoulun aluksi Koivumäki tiedustelee kakkos- ja kolmasluokkalaisilta, mikä merkitys tukirangalla on. Vastausten perusteella oppilaat tietävät hyvin, kuinka tärkeä se on.

– Se pitää meidät pystyssä, sen avulla voimme poimia tavaroita lattialta, he luettelevat.

Koivumäki muistuttaa, että tukirangasta on pidettävä hyvää huolta jo lapsena, sillä se muokkautuu 12 ikävuoteen asti.

– Siitä tulee sellainen, miksi sen teette, hän kiteyttää.

Valistuneet lapset heittävät Koivumäen esityksen väleihin hyviä kysymyksiä.

– Aiheuttaako puhelimen käyttö sille jotain pahaa, yksi oppilaista tiedustelee totisena.

Pitkät puhelimella vietetyt ajat muokkaavat kehittyvää rankaa.

– Puhelin kädessä selkä helposti pyöristyy ja pää on kumarassa. Väärät asennot muokkaavat rankaamme siinä kuin oikeatkin, Koivumäki muistuttaa.

Someniska ei tule tyhjästä

Koivumäellä on mukanaan neljä kiloa painava kahvakuula, jolla hän havainnollistaa oppilaille heidän päänsä painoa.

– Tämän verran teidän päänne painaa. Mitä pidempään pää on kumarassa puhelinta katsoessanne, sitä suurempi kuormitus rankaanne tulee. Uusi termi, someniska, ei ole syntynyt tyhjästä.

Noin 80 prosenttia niska- ja hartiavaivoista johtuu Koivumäen mukaan ryhdistä, joka on huonontunut mobiililaitteiden ja tietokoneiden parissa.

– Miten ruudun tuijottaminen vaikuttaa teihin, hän kysyy.

Moni tietää, että pää ja silmät tulevat kipeäksi, jos pelaa liian pitkään. Joku veikkaa, että pahimmassa tapauksessa voi mennä myös näkö.

– Jos on liian myöhään puhelimella, vaikuttaa se yöuniin.

– Jos pelaa pelejä, jotka eivät ole tarkoitettu meidän ikäisille, voi tulla väkivaltaiseksi.

– Liika pelaaminen näkyy koulussa huonona käyttäytymisenä.

– Kännykältä nähdyt asiat voivat aiheuttaa traumoja, oppilaat luettelevat.

Välillä taukojumppaa

Lapset kysyvät, kuinka pitkiä aikoja medialaitteilla voi viettää, jottei siitä ole vahinkoa. Tarkkaa aikaa Koivumäki ei osaa sanoa, mutta hän muistuttaa, että kipu on kehon varoitusmerkki.

– Silloin viimeistään pitää vaihtaa asentoa. Taukojumppaa voi tehdä myös pelaamisen lomassa, samoin koulussa tunneilla, hän vinkkaa.

Riittävä liikunta ja unen määrä auttavat jaksamaan päivän touhuissa.

– Lapsen pitäisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Liikunta voi olla jaksottaista. Siihen olisi hyvä sisällyttää hyppyjä ja nopeita suunnan vaihdoksia. Keho tarvitsee liikettä, jotta luut ja lihakset kehittyvät.

– On tärkeää pitää huolta myös riittävästä unen määrästä. Alakouluikäinen tarvitsee unta 8-10 tuntia yössä.

Ryhtikoulun lopuksi oppilaat miettivät hetken, mitä he voisivat tehdä ryhtinsä hyväksi.

– Luokassa jokaisella oppilaalla voi olla vaikka taukojumppavuoro, leikkikää, tanssikaa, opettakaa opettajille Fortnite-tansseja, Koivumäki luettelee.

Kolmasluokkalainen Ilona Lehtisalo oli tyytyväinen ryhtikoulun antiin.

– Parhaiten jäi mieleeni, että ei haittaa vaikka olen huonossakin asennossa, kunhan muistan välillä oikaista selän, hän tietää.

– Minulla on aina tyyny polvilla, jotta saan pidettyä ryhdin hyvänä pelatessanikin, kolmasluokkalainen Lassi Anneberg vinkkaa.

Katja Lahti