Eläinten suojelijat mielletään usein tunteella eteenpäin taapertaviksi viherpiipertäjiksi ja kukkahattutädeiksi. Vapaaehtoinen eläinten pelastaminen on lapsellista ja hyödytöntä puuhastelua ja hylätyistä huolehtiminen turhanpäiväistä tunteilua.
Järki sen sijaan asuu kokoussaleissa ja kabineteissa. Kaikki mitataan rahassa ja vallassa. Nämä määrittävät järkevän ihmisen elämää.
Järkevän päätöksen takana on aina taloudellinen etu, mieluiten nopeasti saatava raha ja omaisuuden kasvattaminen. Oman edun tavoittelulla on länsimaisessa historiassa aivan liian pitkät juuret.
Kissanpentu kaatopaikalla
Arviolta 12-viikkoinen sähisevä kissanpentu löytyi Vaasan lähettyviltä eräältä hyötykäyttöasemalta. Pentu oli löydettäessä sairaan oloinen, joten veimme sen eläinlääkäriin. Pennusta otettiin röntgenkuvia ja todettiin sen suoliston olevan täynnä pieniä kiviä. Alkoi taistelu elämästä.
Suolisto huuhdeltiin kivitukosten avaamiseksi ja kaikki voitava tehtiin sen hengen pelastamiseksi.
Missään vaiheessa kukaan meistä ei kysynyt, paljonko se maksaa ja mikä on eläinlääkärissä käynnin lopullinen hintalappu. Pentu ja sen henki olivat tässä tilanteessa meille tärkeintä.
Hävisimme kuitenkin tämän taistelun, pentu kuoli seuraavana yönä.
Joku sanoisi, että hukkaan heitettyä rahaa. Kun ei ollut kristallipalloa, johon tuijottaa ja nähdä tuleva. Järkevästi toimimme viemällä pennun eläinlääkäriin. Täytyyhän eläinlääkärilläkin jotain korvien välissä liikkua, kun ryhtyy moiseen hommaan. Ei kai hän muuten eläinlääkäri olisi. Touhussa oli mukana tunnetta, uskoa, toivoa, pelkoa ja lopuksi myös surua.
Kohti pääsiäistä
Varma kevään merkki on Palosaaren Järjestötalolla järjestettävät Kissatalon suuret pääsiäismyyjäiset. Juhlat järjestetään sunnuntaina 14.4. kello 11-16.
Myytävänä on lohi- ja lihakeittoa, vohveleita, arpoja, leivonnaisia ja muita herkkuja sekä lahjoituksina saatua kirppistavaraa. Näytillä on myös kissanpentuja.
Kirsti Koivula
