Uutiset

Metsän siimeksessä syntyi satuja ja runoja

89-vuotias Eila Laasanen on julkaissut viisi runokirjaa ja kaksi lastenkirjaa, joista toinen on uunituore Satuja ja runoja lapsille -teos. Kuvat: Katja Lahti
  • Vaasa

Mustasaarelaisen kirjailija Eila Laasasen vuonna 2016 julkaisema runokokoelman Rakkausalbumin oli tarkoitus jäädä hänen viimeiseksi teoksekseen.

– Toisin kuitenkin kävi, hän naurahtaa pidelleessään kädessään uunituoretta Satuja ja runoja lapsille -kirjaansa.

– Edellisessä kirjassani purin tuntojani mieheni muistisairaudesta ja hänen kuolemastaan. Tunsin, että minulla ei enää ole mitään sanottavaa, Laasanen jatkaa.

Vuosi miehensä kuoleman jälkeen Laasanen tuli toisiin aatoksiin kävellessään syksyisessä metsässä.

– Näin valtavan kokoisen sienen ja se sytytti haluni kirjoittaa. Siitä syntyi kirjan ensimmäinen satu Metsäväen grilli, hän muistelee.

Laasasen metsässä ihastelema sieni oli kärpässieni, mutta satuun hän muutti sen isoksi sieneksi, metsäväen grilliksi, josta ”voi taittaa palan syödäkseen, kuin juustosta”.

– En halunnut kärpässientä satuun, jos lapset vaikka innostuvat maistelemaan sieniä metsäretkillä, hän miettii.

Sienisatu käynnisti Laasasen mielikuvituksen, ja hän sanoo jääneensä taas koukkuun kirjoittamiseen.

– Kirjan kantava teema on erilaisuus. Saduissa seikkailevat Olli-Orava ja Jänö-Jussi. Ne ovat erilaisia, mutta voivat toimia hyvin yhdessä. Toivon, että sadut herättäisivät keskustelua aiheesta.

Viides sukupolvi innosti

Laasanen kertoo soittaneensa yhdelle lapsenlapsistaan kirjoitusprosessin aikana.

– Hänellä on kaksi tyttöä ja halusin kuulla, ovatko kirjoitukseni vanhanaikaisia nykylasten mielestä, hän kertoo nauraen.

– Luin hänelle yhden saduistani puhelimessa ja hän näytti vihreää valoa. Sain siitä rohkeutta jatkaa, Laasanen lisää.

Laasanen kertoo saaneensa intoa kirjoittamiseen myös perheeseen syntyneestä poikavauvasta.

– Perheeseemme syntyi viides sukupolvi, ja sen kunniaksi oli satujen ja runojen aika. Leo on nyt vuoden ikäinen ja kohta häntä alkavat sadut kiinnostamaan, hän iloitsee.

Kirjan on kuvittanut isokyröläinen Kaisa Jouppi. Laasanen sanoo olleensa otettu, kuinka hyvin Jouppi on oivaltanut, mikä runoissa ja saduissa on keskeistä. Osa sivuista on jätetty tyhjäksi, sivun reunaa koristaa vain kynän kuva.

– Niihin jokainen voi tehdä oman kuvituksensa.

Erilaisuus on rikkaus

Luonto ja erityisesti metsä ovat aina olleet Laasaselle tärkeitä inspiraation ja rentoutumisen lähteitä.

– Liikuin lapsenakin aina metsässä, välillä keräsimme käpyjä polttopuiksi, välillä voikukanjuuria kahvin korvikkeeksi, hän muistelee.

Kirjoittaessaan ja metsässä liikkuessaan Laasanen kertoo miettineensä paljon muun muassa koulukiusaamista.

– Lapset eivät ymmärrä, että kun he kolhivat ja haukkuvat toista, he särkevät toisen koko olemuksen. Lapsille pitää opettaa vastuuta itsestään ja toisista. Nämä ajatukset toivottavasti välittyvät myös kirjasta.

Värikkäillä ja erilaisilla kielikuvilla Laasanen haluaa kuitenkin ensisijaisesti herätellä lapsen mielikuvitusta ja korostaa erilaisuuden rikkautta.

– Olen upottanut tarkoituksella satuihin kaksi vahinkoa, joiden kautta käsittelen, miten vahinkoihin voi suhtautua. Niiden ei tarvitse musertaa. Esimerkiksi hyvän kaverin avulla niistä pääsee yli, hän toteaa.

Kirja Satuja ja runoja lapsille julkaistaan Laasasen lapsuudenkotipitäjän Lappajärven kirjastossa 26.10. klo 13. Laasanen ruonoja pääsee lukemaan myös hänen Runomummo-blogistaan.

Katja Lahti

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka