Vaasalainen tieto- ja viestintätekniikkakeskus Datero tarjoaa tietotekniikkaa erityistarpeisiin. He jakavat muun muassa tietoa erityispedagogisista tietokoneohjelmista ja sovelluksista sekä teknisistä lukiapuvälineistä.
Yritys on toiminut Vaasassa vuodesta 1999 lähtien.
– Toiminta on suunnattu muuan muassa henkilöille, joilla on vaikeuksia lukemisen, kirjoittamisen tai oppimisen kanssa, Dateron toiminnanjohtaja Marja-Sisko Paloneva kertoo.
Tänä vuonna yrityksessä käynnistettiin kaksikielinen Älykkäitä välineitä - parempia tuloksia -hanke.
– Kolmivuotisen projektin fokuksessa ovat luki- ja kirjoitushaasteiden eli dysleksian kanssa kamppailevat aikuiset, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sonja Haga-Erickson.
Hankkeelle kova tarve
Pohjanmaalla toimivan hankkeen tavoitteena on kehittää palveluja, jotka edistävät lukemisen ja kirjoittamisen haasteiden tunnistamista sekä näihin palveluihin ohjautumista.
– Suomesta puuttuu palvelupolku aikuisille, jotka kamppailevat dysleksian kanssa. Tarkoituksena on luoda tämä polku, Haga-Erickson sanoo.
– Lapset ja nuoret ovat koulussa jatkuvasti ammattilaisten avun piirissä, ja heitä ohjataan palveluihin. Aikuiset sen sijaan jäävät usein haasteiden kanssa yksin, Paloneva jatkaa.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on tehdä tutuiksi nykyaikaisia sovelluksia, jotka helpottavat ja tukevat tekstin lukua älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella.
– Lähes kaikki palvelut toimivat nykyään sähköisenä internetissä. Henkilölle, jolla on dysleksia, tämä voi tuottaa todella suuria haasteita, Haga-Erickson toteaa.
Datero tarjoaa ilmaista ohjausta sovellusten käyttöön tiistaisin sekä tarvittaessa ajanvarauksella.
– Toivomme, että ihmiset tulevat tänne omien älylaitteidensa kanssa. Me opastamme heitä sovellusten käytössä, Paloneva kertoo.
Hän toivoo myös, että työterveys, esimiehet ja TE-palvelut oppisivat huomaamaa näitä haasteita ja ohjaamaan henkilöitä oikeiden palveluiden äärelle.
Näkymätön haaste
Paloneva ja Haga-Erickson kokevat, että aikuisten luki- ja kirjoitusvaikeudet ovat yhteiskunnassa yllättävän näkymättömiä.
– Dysleksia menee usein laiskuuden tai tyhmyyden piikkiin, vaikka asialla ei ole älykkyyden kanssa mitään tekemistä, Haga-Erickson sanoo.
Dysleksiasta kärsivät muun muassa Albert Einstein, Thomas Edison ja Agatha Christie.
Naiset korostavat, että lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien kanssa ei kannata kamppailla yksin.
– Jos dysleksiaa ei tunnisteta eikä apua näin osata tarjota, se voi pahimmassa tapauksessa johtaa masennukseen, Haga-Erickson sanoo.
Moni ei tunne palveluita, joita luki- ja kirjoitusvaikeuksiin on olemassa.
Esimerkiksi Valtion erikoiskirjasto Celia tarjoaa valtavan määrän kaunokirjallisuutta äänikirjoina.
– Näihin kirjoihin on ilmainen käyttöoikeus henkilöillä, joilla on vaikeuksia lukea esimerkiksi dysleksian tai huonon näön takia, Paloneva kertoo.
Asiakkaaksi pääsee oman lähikirjaston kautta.
Josefiina Vanhanen
