Aasialaisen musiikin suosio on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Varsinkin eteläkorealainen musiikki on saanut paljon tunnustusta muun muassa sen yksityiskohtaisista koreografioista, tyylikkäistä vaatekokonaisuuksista ja laadukkaista musiikkivideoista.
Kyseistä eteläkorealaista musiikkia kutsutaan Kpop:iksi. Bändejä kutsutaan ryhmiksi, sillä yleensä niiden jäsenet eivät soita soittimia, vaan laulavat ja tanssivat yhteistä koreografiaa.
Vaasalainen Miriam Kursu pitää Kpopista, koska sitä on ihana kuunnella ja katsella.
– Kpop tuo minulle hyvää fiilistä. Varsinkin musiikkivideoista näkee sen, kuinka paljon niihin panostetaan ja kuinka taitavia artistit ovat. Musiikkivideoiden estetiikka ja laulun biitti ovat yleensä niitä, jotka houkuttelevat ihmisiä. Niiden kautta minustakin tuli Kpop-fani, kertoo Kursu.
Tukena elämässä
Suurimpia Kpopin nimiä ovat muun muassa BTS, BlackPink ja Straykids. Suomessa ovat keikkailleet esimerkiksi ryhmät Block B, Dreamcatcher ja solisti Jay Park.
Vaasalaisista nuorista löytyy yhä enemmän Kpopin kuuntelijoita.
– Musiikki on todella tanssipainotteista ja lähes kaikissa kappaleissa on oma koreografia, mikä luo erilaisen tunnelman. Musiikin lisäksi Behind the scenes -videoista oppii tuntemaan ja tietämään artistit kappaleiden ja esitysten takana, kertoo Kerttu Vahtera.
Muun musiikin tavoin myös Kpop voi auttaa ihmisiä eri tavoin.
– Kpop on auttanut minua tietyssä kohtaa elämää. Se on myös auttanut minua olemaan oma itseni muiden seurassa ja olla välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat minusta, sanoo Adeline Rondo.
Ennakkoluuloja
Korealaisen musiikin suosio on noussut nopeasti ja tänä päivänä sitä voi löytää monesta paikasta.
– Olen iloinen suosion kasvusta. Se tarkoittaa sitä, että pienemmätkin ryhmät saavan ansaitsemansa suosion, iloitsee Alva Thölix.
– On myös mainoksia, joissa näkyy Kpopin vaikutus tai Kpop-artisteja. Todella moni uskaltaa nykyään kertoa sen, että he kuuntelevat Kpoppia. On myös monia ryhmiä, jotka tapasivat toisensa vain sen vuoksi, että kaikki pitävät Kpopista, lisää Rondo.
Niin kuin aina kaikella uudella, myös Kpopiin liittyy ennakkoluuloja ja olettamuksia. Tiia Pått toivoo, ettei kukaan joudu kiusaamisen tai nimittelyn kohteeksi vain siksi, että pitää Kpopista tai aasialaisesta musiikista.
– Olen itse joutunut kiusatuksi Kpopin vuoksi ja se on väärin. Toivon, että kaikki ymmärtävät, ettei ole oikein kiusata muita sen takia, jos itse pitää eri asioista. Ei ole väärin olla erilainen, sanoo Pått.
– Musiikki on universaalia. Kaikesta musiikista ei tarvitse tykätä, joten ei tuomita toisen musiikkimakua vain siksi, että itse ei siitä tykkää, muistuttaa Thölix.
Nelli Rapo
