Kokoelma Merenkurkun ihmeitä yhdessä paketissa

Mannerjään sulaminen on muokannut Merenkurkun saaristoa jo vuosituhansia, minkä ansiosta alueella tapahtuu jatkuvasti harvinaisen voimakasta maankohoamista.

Vaasalaista valokuvaajaa Seppo Lammia ilmiö on kiinnostanut jo vuosikymmeniä. Hän on tallentanut saariston luonnosta, eläimistä ja asukkaista kamerallaan tuhansia ja taas tuhansia valokuvia, joista valikoitui juuri julkaistuun Merenkurkku–Kvarken -kirjaan lähes 300 otosta.

Kirjan kuvatekstit ja taitto on suunniteltu yhdessä kustannustoimittaja Karin Dahlströmin kanssa, joka on ollut projektissa tiiviisti mukana kuluneen vuoden ajan.

Itse kuvaustyön Lammi on tehnyt palkkatyönsä ohella, kun hän toimi Vasabladetin kuvaajana. Vuosi sitten eläkkeelle jäätyään hän koki, että kirjan teko oli tullut ajankohtaiseksi.

– Etenkin viime vuosina kuvaaminen muuttui entistä johdonmukaisemmaksi, sillä halusin täydentää kaikkia osa-alueita kirjaa varten. Halusin kuvata mahdollisimman monipuolisesti saaristoa ja luontoa unohtamatta sen ihmisiä.

Kirjan lukija pääsee kuvia katselemalla tutustumaan esimerkiksi huuhkajan pesintään yläilmoissa, rantojen heinikossa jolkottelevaan saaristohirveen ja lintujen soidinmenoihin.

Lisäksi kirjasta avautuu ihmeellinen, maankohoamisen värittämä miljöö, jossa kivenlohkareet ovat liikkuneet sadassa vuodessa uskomattomalta tuntuvia matkoja kohti manteretta.

Kirja esittelee saaristolaiskulttuuria. Kuvateos on monipuolisuudessaan poikkeuksellinen kuvaus Merenkurkun saaristosta. Se esittelee laadukkaiden luontokuvien lisäksi kolmen saaristolaisen tarinan, joissa korostuvat entisaikojen tiivis yhteisöllisyys ja rauhaisa elämä. Ihmisten tarinat nivoutuneina osaksi maankohoamista ovat jääneet vähälle huomiolle.

– Alueella on myös merkittäviä vanhoja rakennuksia. Esimerkiksi majakkasaari ja lukuisat vanhat kalamökit ovat Metsähallituksen kunnostamia ja osa arvokasta kulttuuriperintöä.

Turismi nousuun. Kirjalla on arvoa sekä paikallisille että alueesta kiinnostuneille turisteille. Suomen ja ruotsin lisäksi kansainvälinen yleisö on otettu huomioon kääntämällä tekstit englanniksi. Merenkurkun veneretket ovat myös kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta.

– Kun alue liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon, tuli Merenkurkusta yhä kuuluisampi myös turistien keskuudessa, Lammi pohtii.

Nykyään Mustasaaressa majaileva Lammi ei aio lopettaa kuvaamista. Hän liikkuu kuvausmatkoillaan saariston matalikoissa veneellä yöpyen tarvittaessa kalastusmajoissa. Saariston valokuvaaminen on kiinnostanut häntä nuoresta pitäen. Kuvaamaan on lähdetty niin kauniilla kuin myrskyisälläkin säällä.

– Luonnon tapahtumat eivät anna odotuttaa itseään, sillä tietyt ilmiöt, kuten kalojen kutunousu, tapahtuvat vain kerran vuodessa. Silloin täytyy onnistua, tai muuten pitää odottaa jälleen vuosi, Lammi tuumaa.

Anna Jussila