Vaasan Ikkuna julkaisee kymmeniä lukijoiden kirjoituksia Ruusut ja risut -palstallaan viikoittain. Yhden nimimerkin tekstit ovat herättäneet valtakunnallistakin huomiota, muun muassa viihdesivusto Riemurasia on julkaissut kuvia hänen kirjoituksistaan. Klemetinkadun vaarin antamat ruusut ja risut ovat ihmetyttäneet, hämmentäneet ja naurattaneet ihmisiä. Päätimme selvittää, kuka on hauskojen viestien takana.
Kuka on Klemetinkadun vaari?
– Olen tavallinen eläkeläinen, jolla on aikaa havainnoida maailman menoa. Jotkut asiat pistävät silmään ja kerron niistä ystävilleni. Välillä tulee tarve kirjoittaa myös paikallislehden Ruusut ja risut -palstalle. Ei siihen sen suurempaa tarinaa liity, anonyyminä pysyttelevä vaari sanoo.
Hänen mukaansa kaikki hänen tarinansa ovat tosia. Klemetinkadun vaari ei siis ole mielikuvituksen tuotetta?
– Ei ole, koska kirjoitan elävästä elämästä. Varsinaisia esikuvia minulla ei ole, mutta voin paljastaa, että toimittaja Anna-Kaisa Hermunen ja lännensankari John Wayne ovet lähellä sydäntäni. Markulla on Waynen karsima, vaari sanailee.
Ei tarvetta huomiolle
Klemetinkadun vaari kirjoittaa usein Markku-pojastaan. Kuka hän on?
– Hän on tavallaan ottopoikani, jota pidän kuin poikanani.
Pyritkö provosoimaan tai haetko teksteillä huomiota?
– Ei minulla ole tarvetta huomiolle. Markku osasi kertoa, että sepustukseni ovat levinneet nettiin viraaleiksi, mutta en minä moisesta välitä. Haluan vain puhua epäkohdista, joita huomioin arkielämässä, vaari toteaa.
Ihan untuvikko ei Klemetinkadun vaari kirjoittajana ole. Hän kertoo nuorempana aloittaneensa Pohjalaisen Tekstaten-palstalla viestiketjun, joka lopulta ”karkasi täysin käsistä”.
– Ihmiset valittelivat vapaana juoksevista kissoista ja koiran kakoista. Tarkoitukseni ei ollut varsinaisesti provosoida ketään, halusin vain saada aikaan asiallista keskustelua asioiden tiimoilta. Sen jälkeen siirryin kirjoittamaan Vaasan Ikkunan Ruusut ja risut -palstalle.
Vaari paljastaa kirjoittaneensa toisellakin nimimerkillä Vaasan Ikkunaan. Itsekin vaari on myös antanut monia ruusuja ja risuja.
Huumori on vaikea laji
Klemetinkadun vaari ei halua esiintyä oikealla nimellään. Mutta kuka hän on, ja mitä muuta hän tekee kuin kirjoittaa Risut ja ruusut -palstalle?
– En halua kommentoida. Sittenhän minut tuntisi muutkin kuin oma perhepiiri. Teen ristisanatehtäviä ja katselen vanhoja ruutulippulähetyksiä.
Hän sanoo haluavansa jatkossakin kertoa havainnoistaan Vaasan Ikkunan lukijoille, huumorilla väritettynä tietenkin.
– Huumoria on nykyään aika vaikea tehdä, ettei loukkaa ketään. Ajattelen kuitenkin, että kaikista negatiivisistakin asioista voi keksiä hauskoja puolia. Ei elämän tarvitse olla niin vakavaa, hän heittää.
Klemetinkadun vaari sanoo olevansa yllättynyt saamastaan huomiosta.
– Olen risujen ja ruusujen kirjoittaja muiden joukossa, hän perustelee.
Mitä Klemetinkadun vaarille ja pojalle nyt kuuluu?
– Markku on hyväksytty työvoimatoimiston cv-kurssille ja hän unelmoi työpaikasta postin pakettilajittelun parissa. Muuten Markku viettää aikaansa kellariyksiössään atk-laitteiden parissa näpytellen ja mikroruokaa kitaansa ahtaen.
– Itselleni kuuluu hyvää, vihoittelevaa lonkkaniveltä lukuun ottamatta.
Katja Lahti
