Kättä väännetään kädellä, selällä ja päällä

Vähäkyröläinen Mikko Kaunisto väänsi itsensä heinäkuussa kädenväännön Suomenmestariksi. Hän ei tyytynyt yhteen kultamitaliin, vaan väänsi mitalin molemmilla käsillään 75-kiloisten luokassa.

– Ensimmäisen mestaruuden voitin vuonna 2015. Silloin voitto tuli vasemmalla kädellä, oikealla sain pronssia. Sen jälkeen olen saanut vain hopeaa, kunnes tänä kesänä kaikki meni nappiin, Kaunisto toteaa.

Hän kiittelee perheensä tukea. Ilman sitä hän ei olisi kehittynyt urheilijana nykyistä vauhtia.

– Olen saanut treenata ja kilpailla rauhassa. Puoliso on ollut usein kisoissa mukana kannustamassa, Kaunisto kiittelee.

Perheeseen syntyi pari viikkoa sitten toinen lapsi. Kahden lapsen isä sanoo olevansa kiireinen, mutta yrittää löytää treenaamiselle aikaa.

– Pari kolme kertaa viikossa riittää. Välillä otan esikoisemme mukaani salille. Vaikka hän näyttää keskittyvän lastenohjelmien katseluun tabletilta, kotona huomaan, että hän on seurannut tarkkana treenejäni, kun hän esittelee niitä äidilleen kotona, Vähäkyrön Kisassa vääntävä Kaunisto nauraa.

Menestys motivoi

Kaunisto innostui lajista vuonna 2011. Ensimmäiset mitalit hän sai kaksi vuotta myöhemmin. Menestys on motivoinut jatkamaan harjoittelua.

– En ole luontaisesti lahjakas, joten tämä on vaatinut paljon harjoittelua. Voimaa minulla oli jonkin verran, mutta ei läheskään riittävästi. Tämä on hieno laji, onhan se maailman nopein kamppailulaji, Kaunisto hymyilee.

Kädenvääntö kestää hänen mukaansa yleensä sekunneista joihinkin minuutteihin.

– Pari viikkoa sitten olin pikkukisoissa, jossa yksi vääntö kesti puolitoista minuuttia. Se oli minun urani pisin vääntö, Kaunisto sanoo.

Ei pelkällä kädellä

Kädenväännössä tarvitaan Kauniston mukaan voimaa, tekniikkaa ja päätä.

– Kuten kamppailulajeissa yleensäkin, tässä pitää osata lukea vastustajien vahvuudet ja heikkoudet. Vastustajan heikkous pitää löytää ja hyödyntää sitä omassa suorituksessaan, hän valaisee.

Kädenväännön harjoittelussa Kaunsito sanoo keskittyvänsä lajikohtaisen voiman hankintaan, tekniikkaan sekä nopeuden kehittämiseen. Kädenväännön voimaharjoittelussa korostuvat muun muassa sormien, kyynärvarsien sekä selän vahvistaminen.

– Usein luullaan, että tässä väännetään vain kädellä. Se ei pidä paikkansa. Vääntö lähtee selkälihaksista, jotka pitävät käden kasassa, jottei se aukea, Kaunisto valaisee.

Lajin suosio kasvanut

Kauniston aloitettua lajin parissa, Suomessa järjestettiin harvoin kädenväännön kisoja, joissa oli noviisisarjoja. Silloin noviisit väänsivät kättä SM-kisoissa. Nykyään niissä ei ole enää noviisisarjoja. Laji on kasvanut Kauniston mukaan paljon hänen alkuvuosistaan.

– Kisoja järjestetään selvästi enemmän. Lajin näkyvyys on parantunut osittain sosiaalisen median vuoksi, mutta se on saanut huomiota muutenkin. YLE oli esimerkiksi paikalla tämän vuoden SM-finaalissa, hän kertoo.

Suomen kädenvääntöliitto on Olympiakomitean kumppanijäsen.

– Jäsenyyden myötä kisoihin tuli doping-testit, mikä on hyvä juttu. Ei se ole minun päänvaivani, jos joku douppaa, mutta itse yritän pärjätä puhtaana, Kaunisto kuittaa.

Vaikka hänen mitalikaappiinsa on kahdeksan vuoden aikana kertynyt useita mitaleita, ei lopettaminen ole käynyt hänen mielessään.

– Haaveena on päästä ulkomaille vääntämään. Paljon pitää vielä treenata, mutta ehkä joku päivä olen mukana EM- ja MM-mittelöissä, Kaunisto heittää.

Katja Lahti