”Katsekontaktia ja kädestä kiinnipitämistä ei voita mikään”

Vuorikeskus on näytellyt suurta roolia kesäkuun alussa eläkkeelle siirtyneen vaasalaisen Arja Miettisen työhistoriassa. Hän oli perheensä kanssa vuonna 1985 valmistuneen talon ensimmäiset asukkaat. Miettinen toimi silloisen aviomiehensä kanssa kuusi vuotta palvelutalon talonmiehenä.

Talon omistaa Palvelutalosäätiö, joka perustettiin ikäihmisten toimesta.

– He halusivat rakennuttaa itselleen talon vanhuuden päiviä varten. Ideana oli, että talon sisältä löytyisivät kaikki tarpeet, Miettinen kertoo.

Asukkaat ottivat talon nopeasti omakseen ja pitivät siitä Miettisen mukaan hyvää huolta.

– Asukkaina oli monia mielenkiintoisia persoonia. Muun muassa entinen toripoliisi, armeijan kapiainen ja talonmies muuttivat taloon, joten järjestyksestä pidettiin huolta, Miettinen nauraa.

– Siellä tapasivat toisensa myös vanhapari, jotka olivat olleet nuoruuden rakastavaisia. Heille järjestettiin Vuorikodissa oikein häät, hän lisää.

Yhtä perhettä

Miettinen muistelee vuosiaan Vuorikodissa, nykyisessä Vuorikeskuksessa lämmöllä.

– Tuntui, että olimme kuin yhtä perhettä henkilökuntana. Järjestimme kesä- ja joulujuhlia, jotka keräsivät runsaasti yleisöä. Juhlasalin seinät suorastaan pullistelivat.

Talossa järjestettiin monenlaisia tapahtumia.

– Varmasti mieleenpainuvin oli presidentti Mauno Koiviston vierailu puolisoineen vaalikiertueen yhteydessä vuonna 1988.

Aluksi talon asukkaat olivat Miettisen mukaan niin hyväkuntoisia, että esimerkiksi yöhoidolle ei ollut varsinaisesti tarvetta.

– Tarvittaessa asukkaat turvautuivat meihin, talonmiehiin. Pikkuhiljaa minua alettiin pyytään sijaiseksi hoito- ja muihin tehtäviin. Ajan myötä koulutin itseni kyseisiin hoitotehtäviin ja sain vakituisen palvelukeskusavustajan/ ja -hoitajan toimen huhtikuussa 1989.

Vuorikoti tarjosi palveluita myös talon ulkopuolella asuville ikäihmisille. Ruokasalissa kävi suuri joukko ruokailijoita.

– Jonot olivat usein ulko-ovelle saakka. Kylvetys ja pyykkipalvelut olivat saatavilla. Talon sisällä olevat askartelu ja puuverstas olivat myös ahkerassa käytössä.

– Tiloissa toimivat jopa parturikampaaja ja kosmetologi, hän lisää.

Ikäihmisten äänitorvi

Miettinen on mukana vaikuttamassa ikäihmisten asioihin myös kaupunginvaltuutettuna.

– Ikäihmiset pyysivät, että lähtisin heidän äänitorvekseen. 1990-luvun puolestavälistä lähtien olen ollut vaikuttamassa heidän asioihinsa myös sitä kautta. Aloitteestani taloon on saatu muun muassa kuntosali.

Samoihin aikoihin kuntosalin tulon kanssa, alkoi talon sisällä hänen mukaansa tapahtua myös muita muutoksia.

– Siellä olevat askartelu- ja puuverstastilat päätettiin lopettaa. Se aiheutti suurta vastustusta ikäihmisten parissa. He olisivat mieluusti halunneet harrastaa ja jatkaa näitä toimia. Puuverstaalla valmistuivat monet könninkellot. Metallitöitäkin tehtiin ja askartelupuolella paukkuivat kangaspuut kovaa vauhtia.

Vastusteluista huolimatta muutos tapahtui ja tiloja otettiin muuhun tarkoitukseen.

– Muutokset tulivat talon ulkopuolelta, eikä talon sisältä voitu vaikuttaa tähän murrokseen. Mielestäni oli loukkaavaa, että talon johtajaa tai henkilökuntaa ei kuultu.

Moni asia muuttunut

Vuorikodin palvelutalo ei enää ole palvelutalo, vaan Vuorikeskus, jota hallinnoi Ikäkeskus. Asunto-osa on nykyään Vöyrinkaupungin kotipalveluyksikkö. Moni muukin asia on Miettisen mukaan muuttunut.

– Toimitiloja on annettu eri yhdistyksille. Parturikampaamoa tai jalkahoitolaa ei enää ole.

Kerhohuonettakaan ei ole. Suurin piirtein kaikki entiset harrastetilat toimivat nyt päivähoidon tiloina, hän luettelee.

Hoitajana ja päättäjänä hän toivoo, että ikääntyviä ihmisiä ja hoitotyötä tekeviä henkilöitä kuultaisiin, kun heitä koskevia päätöksiä ja muutoksia tehdään.

– Mielestäni olisi hienoa, jos hoitotyöhön valittaessa huomioitaisiin myös ne vahvuudet ja harrastukset, joita hoitotyöntekijänä voisi hyödyntää työssään.

Hän toivoo myös, että kiire jäisi unholaan.

– Vaikka digitaalisuus ja jopa robotit valtaavat alaa, ei katsekontaktia ja kädestä kiinnipitämistä voita mikään, kun puhutaan hoitotyöstä.

Katja Lahti