Uutiset

Jättikö UKK geenijalan-jälkensä Lapualle?

Emmi Kankaan eli Katan taustalla häilyy Urho Kekkosen haamu. Taina Latvalan kirjoittama Kekkosen tytär -näytelmä kertonee, onko se lopulta hyvä vai huono asia. Kuva: Linus Lindholm / Vaasan kaupunginteatteri
  • Vaasa

Faktaa vai fiktiota, osaksi kumpaakin, sitä on Taina Latvalan Vaasan kaupunginteatterille kirjoittamassa komedia-farssi-draamassa Kekkosen tytär.

Vaikka näytelmä ei Kekkosesta varsinaisesti kerrokaan, on Latvala tutustunut Suomen kaikkien aikojen merkittävimpään mieheen huolella.

Lapualaislähtöinen Latvala on neljännessä Vaasan kaupunginteatterille laatimassaan tekstissä maininnut Lapuan ensimmäisen kerran nimeltä – eli faktalla mennään.

Kekkonen on myös käynyt maakuntamatkoilla Etelä-Pohjanmaalla – faktaa. Mitä silloin tapahtuikaan – fiktiota, mutta...

– Kiva tehdä, kun on sellainen fiilis, että tämä on totta, paukauttaa Jari Hietanen. Hän esittää näytelmässä Sutista.

Latvala ei ole varma, kävikö Kekkonen matkoillaan myös Lapualla, hyvinkin mahdollista. Sitä paitsi, Kekkonen oli Kummelityyliin sanottuna ”kovettu naistenmies.”

Tästä löytyvät kutkuttavat ainekset Latvalan tämänkertaiselle näytelmälle. Siitä toki hersyy juonteita muuhunkin pohdintaan, kuin UKK:n mahdolliseen geenijalanjälkeen Lapualla.

Tyylilaji hukassa

Näytelmän ohjannut Erik Kiviniemi ei osaa sanoa mitä tyylilajia Kekkosen tytär on. ”Se on vähän kaikkea”, Kiviniemi sanoo ja siksi jutun alussa lukee komedia-farssi-draama.

– Minulle on luontevaa kirjoittaa omasta mielestä hauskasti ja naureskella sitten sille, vaikka tarinoiden pohjavire on haikea, Latvala sanoo.

Niinpä koko tekijätiimi painiskeli loppukohtauksen kanssa viimehetkiin saakka. Kysymys kuului: ”kuinka dramaattiseksi homma voi mennä, ettei komedia kärsi?”

Näytelmä on tehty tiimityönä. Kataa esittävä Emmi Kangas sanoo, että Kekkosen tytärtä on saatu työstää itse kirjailijan kanssa. Kirjailija on puolestaan saanut kirjoitta repliikit suoraan näyttelijöille.

Pitkän työn tulos

Kiviniemi paljastaa, että näytelmää on pyöritelty kaksi vuotta, ja Latvala on kirjoittanut siitä vähintäänkin 17 versiota.

– Mun Pohjanmaan jälkeen Erik soitti ja kysyi, että saisko Kekkosesta jotain.

Ja saihan Latvala, alun nikottelun jälkeen. Aluksi oli Kekkosen poika, mutta sitten eräs historioitsija kysyi, että ”onko sen pakko olla mies?”

– Se oli suuri oivallus. Siitä se lähti, kirjoittaja sanoo.

Latvala kirjoittaa mielellään ihmisistä ja heidän välisistä suhteista, koska ne kiinnostavat. Hänelle istuu naisten kautta kertominen.

– Lapua on lisäksi mun henkinen aarreaitta ja pohjanmaan murre mun äidinkieli.

Ja kaikkea muuta

Kekkosen tyttäressä on viitteitä myös nykyaikaan, politiikan ja median suhteista sekä miesten hämmennyksestä, kun naiset alkavat murtaa lasikattoja.

– Lisäksi haluan jättää tiettyjä asioita myös yleisön harkittavaksi, Latvala sanoo.

Entisen teatterinjohtajan ominaisuudessa Kiviniemi sanoo, että Latvalan neljä näytelmää ovat olleet teatterille tärkeitä. Ne ovat tuoneet Vaasaan oman uuden yleisönsä.

Edellisiä näytelmiä olivat Välimatka vuonna 2014, Saman katon alla 2016 sekä Mun Pohjanmaa 2017. Kekkosen tytär saa ensi-iltansa 15. helmikuuta Julia-näyttämöllä.

Vesa Koivumäki

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka