Hyvästä kunnosta on hyötyä hätätilanteessa

Vuonna 2020 hukkui useampi ihminen jäihin kuin moneen vuoteen. Jäihin vajoamisen seurauksena menehtyi 28 ihmistä.

Tänä talvena hyinen vesi vaati Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) tietojen mukaan jo joulukuussa kymmenen alkutalven jäille rohjenneen ihmisen hengen.

– Jäälle ei koskaan pitäisi lähteä, jos ei voi varmistua jään kantavuudesta tai ole ainakin valmistautunut siihen, että jää voi pettää alta. Jäänaskalit olisi hyvä ottaa aina varuiksi mukaan, vaasalainen uimaohjaaja Oskari Korkeamäki sanoo.

Uimataidosta hyötyä

Vaikka uimataito ei välttämättä pelasta jäihin uppoavaa, on siitä kuitenkin hyötyä.

Vaasan Uimarit -96 -uimaseura järjestää 10-15-vuotiaille lapsille Junior Lifesaver -toimintaa, jossa harjoitellaan pelastautumista ja toisen pelastamista oikeasti, oikeilla välineillä ja tekniikoilla.

– Lifesaver tähtää siihen, että lapsi saa perustiedot, miten vedessä selvitään hädän hetkellä ja miten voi auttaa toisia. Kurssilla lapsi oppii muun muassa elvytyksen perusteet ja tietää miten toimia, jos uhri on tajuissaan vedessä. Hänen luokseen ei saa mennä suoraan, vaarana on, että paniikissa oleva uhri voi hukuttaa molemmat, muistuttaa kuudetta vuotta pelastustaitoja lapsille opettava Korkeamäki.

Hän kertoo, että kurssilla harjoitellaan monipuolisesti tilannetaitoja.

– Hätätilanteessa on aika paljon kiinni myös omasta kunnosta, joten meillä on paljon kuntouintia ja opettelemme pelastusuinnin tekniikoita, Korkeamäki kuvailee.

– Lisäksi leikimme ja pelaamme. Pyrimme pitämään uinnin lapsille mielekkäänä. Kuntoa tulee myös, kun pelaamme vesipalloa ja leikimme hippaa, hän lisää.

Ensiapua ja elvytystä

Osallistuakseen kurssille ei tarvitse olla huippu-uimari, vaan tavallinen hyvä uimataito riittää. Se tarkoittaa 200 metriä yhtäjaksoista uintia, josta 50 metriä selällään.

– Tämä on seuramme vaativin ryhmä, ja yleensä tänne siirrytään muista uimaryhmistä. Kurssin suoritettuaan uimarilla on hyvät valmiudet siirtyä Suomen uimaliiton uinninvalvoja koulutukseen.

Ohjelmaan kuuluu myös ensiavun ja elvytyksen perusteet sekä tutustumiskäyntejä esimerkiksi pelastuslaitokselle.

– Tästä toiminnasta saa hyvät perustiedot ja -taidot, jos mielii esimerkiksi pelastuslaitokselle töihin. Siinä työssä on hyötyä, että on kokemusta vedessä toimimisesta.

Turvallisesti jäällä

– Kaveri on paras turvavaruste. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa.

– Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä.

– Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

– Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista.

– Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

Katja Lahti