Vaasan kaupunginteatteri 10.1. operetti Giudittan ensi-ilta
Giuditta-operetin sanotaan olevan säveltäjänsä, Franz Lehárin taiteellisesti kunnianhimoisin teos. Viime viikolla tämä kunnianhimo loisti myös Vaasan kaupunginteatterin näyttämöllä Giudittan ensi-illassa.
Teatterissa valot pimenivät ja valkokankaalle ilmestyy rosoinen kaitafilmikuva, jossa värisee operetin nimi. Äänentoiston kautta korviin kantautuu vanhoista filmeistä tuttu särinä.
Näin katsojat temmataan taidokkaasti operetin tekoaikaan eli 1930-luvulle. Samaa kivaa efektiä käytettiin kaikissa siirtymäkohdissa onnistuneesti. Pari kertaa katsojat saivat tosin odottaa uuden kohtauksen alkua hieman liian pitkään.
Ensi-iltaan mahtui upeaa pukuloistoa, hienoja laulusuorituksia ja viihdyttävää teatteria, mutta myös epäonnistumisia. Illan suurimmat aplodit sai ansaitusti Giuditta, sopraano Mari Palo, jonka lauluosuudet saivat ihokarvat mukavasti nousemaan pystyyn. Hän todellakin herätti lumoavan Giudittan henkiin.
Yökerhossa tapahtuu
Aviomiehensä upseeri Octavion vuoksi jättänyt Giuditta päätyy esiintymään pohjoisafrikkalaiseen yökerhoon. Yökerhokohtaukset kaikkineen olivat esityksen herkullisinta ja näyttävintä antia. Erityisesti Giudittan Illan kuumimmat suudelmat jaan -kappale herätti yleisön raikuviin aplodeihin.
Palo suoriutui vaativasta roolistaan kiitettävästi. Hänen upea äänensä kantoi koko esityksen ajan, se ei kertaakaan jäänyt orkesterin jalkoihin, toisin kuin vastanäyttelijänsä tenori Heikki Halisen ääni.
Harmillisen usein Octavion lauluosuudet jäivät musiikin jalkoihin ja sanoista ei saanut selvää. Halisen ja Palon välinen hyvä kemia kuitenkin välittyi katsomoon, he herättivät roolihahmonsa eloon ja rakkaus heidän välillään välittyi. Puheosuudet sujuivat molemmilta virheettömästi. He ovat myös näyttävän näköinen pariskunta, ei siitä haittaakaan ole.
Operetti on täynnä kiihkeitä juonenkäänteitä, kaunista musiikkia ja hehkuvaa pukuloistoa. Erityisesti Palon rooliasut olivat onnistuneet. Giudittan kerrotaan saaneen inspiraatiota muun muassa 30-luvun Marokko-elokuvasta, ja tämä näkyi esimerkiksi Giudittan yllä nähdyssä asussa, joka mukailee Marlene Dietrichin elokuvassa käyttämää asukokonaisuutta.
Palo osaa laulaa, tanssia ja näytellä. Hän ei vain suorittanut rooliaan, hän eli sen.
Kauniit melodiat koskettivat
Mika Nikander loisti ja oli uskottava yökerhoisännän roolissaan. Samaa ei voi sanoa Giudittan aviomiehen roolissa esiintyneestä Sampsa Vanhalasta. Hänen lauluosuutensa jäivät ohkaisiksi, eivätkä vakuuttaneet.
Operetti oli aikoinaan kansainvälinen suurmenestys, ja monet sen upeista aarioista ovat jääneet elämään. Vaasan kaupunginorkesteri suoriutui ensi-illasta hienosti. Kauniit melodiat tarttuivat ja koskettivat.
Täydet pisteet annan myös puvustuksesta ja lavastuksesta vastanneelle Taina Relanderille. Vaasa ei todellakaan kalvennut näiltä osin suurkaupunkien operettiloistolle. Harrastajalaulajien käyttö näin korkeatasoisessa esityksessä ihmetytti.
Vaasan oopperakuoro suoriutui osuudestaan hyvin, suuri kuoro oli puvustettu kohtausten mukaisesti ja he eivät olleet lavalla pelkkiä laulajia, vaan osa tarinaa.
Kaksi ja puolituntinen puudutti takalistoa, mutta ei mieltä. Palon esitykset soivat mielessä vielä pitkään.
Katja Lahti
