Eero Murtomäki näkee merkkejä muutoksesta

Luontokuvaaja ja kirjailija Eero Murtomäki kuuluu ihmisiin, joka on tehnyt huikean elämäntyön, mutta joka ei huutele itsestään liikoja.

1950-60-luvun vaihteessa alkaneeseen uraan kuuluu lukuisia kirjoja, näyttelyitä ja elokuvia. Lisäksi hän on osallistunut niin kansallisen kuin kansainvälisen tason luonnonsuojelutyöhön.

Uusin kirja Kuikanhuudon kuulumalta julkaistiin viime lauantaina Vaasassa. Samaan aikaan sai ensi-iltansa taiteilijasta kertova, amerikkalaisen Tom Millerin ohjaama dokumenttielokuva Kaarneen siivillä – näkyvä ja näkymätön Eero Murtomäen elämäntyössä.

– Kärsimyksen määrää ei voi mitata. Lopulta vaimoni Rita Lukkarisen sekä Tero Mustosen ja Millerin painostus sai minut suostumaan elokuvantekoon, Murtomäki vastaa pilke silmäkulmassa, kun kysytään miltä tuntui olla kokonaisen dokumenttielokuvan kohteena.

Elokuvan ytimessä on Murtomäen oma luontofilosofia eli se, että näkyvän luonnon rinnalla on myös jotain, mitä ei voi ihmisen perusaistien kautta havaita.

– Merenkurkun vuoden 1984 öljyonnettomuuden aikaan olisin voinut vajota epätoivoon ja apatiaan. Sitten näin sinisuohaukan lentävän ja sen näkeminen vei toisenlaiseen tilaan. Tajusin, että kaikki täällä on vain tilapäistä ja se ajatus on toivoa antavaa, Murtomäki sanoo.

Taiteen ja tieteen liitto

Tero Mustonen Osuuskunta Lumimuutoksesta on mukana Murtomäen kirjan ja elokuvan lanseeraamisessa.

– Eero on vaikuttanut moniin muihin suomalaisiin luontokuvaajiin. Esimerkiksi Heikki Willamo ja Ari Valkola ovat kasvaneet hänen tuotantonsa kanssa, Mustonen kertoo.

Mustonen luotsaa yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa suoalueiden ennallistamisohjelmaa, jonka yhdistää senkin Murtomäen uraan.

– Eero kiinnitti jo 1960-luvulla taiteensa kautta huomiota suomalaisiin soihin. Hänen taiteensa on siten vaikuttanut tässäkin suoprojektissa, Mustonen painottaa, ja muistuttaa samalla taiteen ja tieteen välisistä konkreettisista kytköksistä.

Merkkejä muutoksesta

Uusimmassa kirjassaan Murtomäki seuraa luontoa kuikan kanssa.

Alunperin Murtomäki ajatteli tekevänsä kirjan vain tuosta linnusta ja sen elämästä, mutta jatkuvasti esiin tulleiden kuikan pesintäongelmien takia kirja liikkuu myös vahvasti elämän ja maapallon kohtalonkysymysten äärellä.

– On asioita, joille ei mahda mitään ja jotkut asiat ovat niin isoja, ettei niitä kannata edes ajatella. Täytyy vain luottaa luonnon käsittämättömään uusiutumisvoimaan, taiteilija toteaa ja muistuttaa, ettei Merenkurkun ympäristökatastrofista näkynyt 10 vuoden jälkeen enää jälkeäkään.

– Nyt on myös näkyvillä merkkejä arvonmuutoksesta. Esimerkiksi jotkut kristityt papit ovat alkaneet painottaa luonnon näkemistä pyhänä, Murtomäki sanoo.

Pia Timberg