Asfalttienergia on polttavan kuuma aihe

VIIKON VIERAS. Vaasa on energinen kaupunki. Täällä on lukuisia energia-alan teollisuusyrityksiä sekä oppilaitoksia, joissa on alan osaamista.

Yksi energiaosaajista, tutkijoista ja kehittäjistä on vuonna 2006 perustettu yhteistyöorganisaatio Vaasan Energiainstituutti eli VEI.

VEI:n keskiössä toimii kuusi tutkimusalustaa, joissa tutkitaan muun muassa geoenergiaa, polttomoottoreita, biopolttoaineita ja tuulivoimaa. Erilaisia projekteja ja hankkeita on käynnissä yhteensä viisitoista.

– Asfalttienergia, tuuliturbiinit ja kaasun käyttö, Vaasan Energiainstituutin tutkimusjohtaja Erkki Hiltunen luettelee ajankohtaisia aiheita.

Geoenergiaa ja tuulivoimaa. Lämpöä ei tänä päivänä kannata tehdä, vaan ottaa talteen varastoihin jo olemassa olevaa lämpöenergiaa. Lämpöä kertyy esimerkiksi kallioperään, betonipintoihin, vesistöihin, matalien vesistöjen pohjasedimentteihin ja asfalttiin.

– Kokeilepa kuumana päivänä kädellä asfaltin pintaa, Hiltunen kehottaa.

– Se on kuin musta aurinkokeräin. Lämpötila voi kohota 60–70 celsiusasteeseen.

Hankkeen porakaivokentillä tutkitaan, mitä lämmölle tapahtuu, haihtuuko se takaisin ilmaan vai siirtyy maahan.

– Meille kumpikin on voitto, kunhan tiedämme miten ja miksi. Syvältä lämmön voi kerätä talteen kaivoihin ympäri vuoden, pinnalta kesäisin ja varastoida käyttöä varten kalliolämpöakkuun.

Isot parkkialueet saavat Hiltusen innostumaan.

– Myyn idean Vesa Keskiselle. Hänellä on asfalttilääniä.

Tuulivoiman saralla VEI tutkii melun taajuusjakaumia.

– Ihmiset valittavat melusta. Kyse on matalista taajuuksista. Niissä liikutaan kuulemisen ja tuntemisen välimaastossa. Uskon, että ongelman saa poistettua.

Uusiutuvat energiamuodot ovat kehityksensä alkuvaiheissa, perustamiskustannukset ovat korkeita ja kannattavuus vasta seuraa, Hiltunen selvittää.

– Tulee muita kustannuksia, teitä ja verkkoja. On hyvä nähdä asia kuitenkin myös aluetalouden ja kerrannaisvaikutusten, esimerkiksi työllisyyden kannalta.

Nestemäistä kaasua rekkoihin. Biokaasua tullaan käyttämään henkilöautoissa ja Vaasan kaupungin kaasubusseissa. Se on kaasumaista kaasua. Nestemäistä kaasua varten on suunnitteilla terminaaleja, joihin sitä voisi kerätä.

– Itse kannatan nestemäistä biokaasua. Puhutaan jo nestemäisellä kaasulla kulkevista laivoista. Voisi sillä kulkea myös raskas liikenne.

Hybridiratkaisut, eli useita eri energiantuotantomuotoja hyödyntävät moottorit, ovat tulevaisuutta.

– Sundomissa meillä on pilotti. Siellä on sähköä tuottamassa pieni tuuliturbiini ja pieni aurinkokenno. Säätö- eli taustavoimana on biopolttoaineella toimiva moottori ja generaattori.

– Pisara Meressä -projektissa tyhjilleen jääneitä Metsähallituksen hallinnoimia saaristokohteita vaalitaan hybridiratkaisuilla. Kesämökeillekin ne sopisivat, kevään ja syksyn kosteina aikoina.

Kuorsauskoneen kehittäjä. VEI:ssä toista vuotta täysipäiväisenä tutkimusjohtajana työskentelevä Hiltunen toimii tiedekunnan puolella tutkimusryhmän johtajana. Teknis-luonnontieteellinen tutkimus on aikanaan materiaalifysiikasta väitelleen, lääketieteellisessä tiedekunnassa Turussa kuorsauskoneen kehittäneen ja fysiologiaa opettaneen miehen sydäntä lähellä.

– Aika usein etsitään jotain, mitä kukaan ei tiedä.

Tutkimusjohtajan työpäivä on vastuullinen ja sirpaleinen.

– Siihen kuuluu neuvotteluja, kokouksia ja päätöksentekoa. Projektista ja aiheesta siirrytään toiseen nopeasti.

Vapaalla ollessaan karjalaista sukujuurta oleva Hiltunen siirtyy eri maailmaan, harrastaa sukututkimusta ja toimii kulttuurin eri organisaatioissa.

Kesällä hän järjestää jälleen yhdessä vaimonsa kanssa bussimatkan Kannakselle.

Satu Grönroos