Kahdenlaisia valmentajia

Urheilupiireissä on sanonta: ”On kahdenlaisia valmentajia. Niitä, jotka ovat saaneet potkut, ja niitä, jotka tulevat potkut saamaan.” Petri Vuorinen joutui ensin mainitulle listalle.

Toinen sanonta sanoo, että joukkuetta ei voi vaihtaa, mutta valmentajan voi. On halvempaa erottaa valmentaja kuin vaihtaa joukkue toiseen.

Tylsää junnaamista

VPS pelasi ensimmäisen ottelunsa valmentajan vaihdon jälkeen Seinäjoella. Lopputulos oli tyypillinen, ja valitettavan huono Vepsulle. Viime hetken tappio yhden maalin ottelussa. Yhden ottelun perusteella on vielä mahdotonta sanoa, oliko vaihdoksesta hyötyä vai ei. Faktaa: hyvin harvoin on.

Selvää on, että Vepsu pelasi Petri Vuorisen alaisuudessa hyvin erilaista ja menestyksekästä jalkapalloa. Pallonhallintaan ja lyhytsyöttöpeliin perustuvaa jalkapalloa oli hienoa seurata, etenkin Euro-otteluissa. Valitettavasti pelitapa oli Suomessa pidemmän päälle tehotonta ja tylsää junnaamista.

Pallonhallinta ja lukuisat lyhytsyöttöketjut eivät tuo maaleja, kun joutuu illasta toiseen takomaan päätä vastustajan kymmenen pelaajan puolustusmuuriin. Veikkausliigassa mestaruuksia on viime vuosina voitettu kahdella tavalla. Ylivoimaisella pelaajamateriaalilla tai puhtaalla vastaiskujoukkueella. VPS ei ole kumpaakaan.

Uusi sopimus

Tällä kaudella Vepsun pelaajamateriaali ei ole ollut sellainen, mikä pystyisi toteuttamaan Vuorisen pelitapaa. Muutokset pelisysteemissäään eivät ole tuottaneet toivottua tulosta.

Se on näkynyt suoraan sarjataulukossa. Vepsun viimeisestä kotivoitosta on kulunut yli vuosi, ja tällä kaudella voittosarakkeessa on edelleen nolla.

Nyt täytyy toivoa vahvasti, että VPS saisi pidettyä itsensä Veikkausliigassa. Putoamiseen ei tarvitse olla otteluissa kuin läsnä, mahdolliseen sarjanousuun vaaditaan taasen voittoja toisen perään.

Petri Vuorisen osalta ei tarvitse olla huolissaan. Veikkaan, että piakkoin julkistetaan uusi sopimus, eikä uusi osoite ole Suomessa.