Pakina: Tylsyyden sietämätön ihanuus

Menossa on hiljainen ja tapahtumaköyhä heinäkuu. En ole tällaista aiemmin kokenutkaan. Äkkiseltään se kuulostaa tylsältä, mutta sitä se ei ole ollut. Minulla on ollut aikaa keksiä tekemistä tyhjästä.

Heinäkuu on perinteisesti ollut Suomessa The kuukausi, jolloin jokainen pikku kyläkin herää eloon jonkun tapahtuman myötä. Hiki ja harmitus ovat nousseet pintaan, kun kaikkeen ei ehdi mukaan.

Tänä kesänä on saanut hiota lähinnä kuumuudesta ja tylsistyneiden lasten kitinöistä. Yllättävän leppoisaa. Jokainen vanhempi kuitenkin tietää, että tylsistyneiden lasten kanssa leppoisat hetket jäävät nopeasti historiaan.

Meidän perheemme pelastus on ollut pihaan hankittu iso uima-allas. Siellä jälkikasvu on kotona ollessaan polskinut joka päivä monta kertaa. Muidenkin perheiden tylsistyneet lapset ovat viihtyneet siellä.

Toinen tämän kesän The hankinta on riippukeinu. Sinne minä kipitän ”tylsyyttä” pakoon äänikirjan kanssa tai ilman. Miten rentouttavaa, kun ei tarvitse muistaa juuri mitään. Lähes kaikki menot on siirretty hamaan tulevaisuuteen.

Koronakevät vahvisti verkon asemaa kulttuurifoorumina. Tällä viikolla ajattelin fiilistellä Korsholman Musiikkijuhlilla riippukeinussani maaten.

Festivaalikesän korkkaus

Omien nurkkien katselun lisäksi vuokramökit, kesäkahvilat, Suomen luonto, sukulaiset ja rannat ovat olleet ihana osa leppoisaa kesäämme. Harvalla on ollut kiire minnekään. Outoa ja ihanaa.

Lomat ovat perinteisesti olleet täyteen ahdettuja tapahtumaketjuja. Nyt on voinut laiskanpulskeasti valita vähästä tarjonnasta välillä jotain.

Suomalaiset ovat tunnetusti rauhaa tai ainakin hiljaisuutta rakastavia. Siitä on tänä kesänä saanut nauttia mielin määrin, lähes missä vain. Perinteisesti heinäkuussa Vaasankin kadut täyttyvät turistivirroista. Tänä kesänä ei, joitakin Ruotsista tulleita lukuun ottamatta. Kotimaisia matkaajia sen sijaan kaupungissamme on liikkunut kiitettävästi ja melua pitämättä.

Hiljaiselo on siis ollut jokseenkin mukavaa, mutta toki Suomi tarvitsee tuhannet tapahtumansa, jotta kansa elää ja voi hyvin. Nyt voimme kuitenkin vielä hetken nauttia ”tylsyydestä”. Ensi viikolla onneksi pääsemme kunnolla korkkaamaan festivaalikesän Vaasa Festivalilla.

Katja Lahti