Pakina: Mietitään vaikka ekosysteemiä

Pääsiäistä vietetään jo toista kertaa peräkkäin ilman trulleja, kokkoja ja muita rientoja. Hengellinen pääsäinenkin typistyy pelkkään omaehtoiseen hiljenemiseen.

Onneksi meillä on luonto, jossa kulkea ja jota seurata. Ehkä korona-aika pysäyttää ihmiset miettimään eläinten ja koko luonnon suhdetta meihin itseemme. Luonnon lait eivät ole kadonneet minnekään.

Merikotka ry:n puheenjohtaja Tapio Osala kertoo, että rannikolla on nyt kotkilla jopa ahdasta ja ne ovat siksi levittäytymässä sisämaan järville, josta ne petovihan vuoksi on tapettu kokonaan pois.

Mutta mitä tekevät merikotkat täällä rannikolla, ne hoitelevat kalastajien ja mökkiläisten yhden pahan ongelman pois, nimittäin merimetsot. Tai ei kokonaan pois, vaan pistävät kannan kohtuulliseksi.

Osala kertoo, että yhdellä luodolla kävi viime kesänä satakunta kotkaa ja ne popsivat suihinsa suurin piirtein kaikki merimetsojen poikaset. Ei tarvinnut ihmisten puuttua asiaan, luonto hoiti, katsottiin vaan kiikareilla rannalta. Ei edes ely-keskus älähtänyt.

Viha ei toimi

Tästä päästäänkin susiin. Varsinaissuomessa peurat ja kauriit ovat varsinainen riesa. Ne syövät puutarhat putipuhtaiksi, eivätkä niitä pidättele aidat eikä mikään muukaan. Kauriita alkaa olla jo täälläkin.

Avara luonto -ohjelma kertoi mitä tapahtui, kun sudet palautettiin Yellowstonen kansallispuistoon Amerikan Kalliovuorilla. Siellä luonnon tasapaino horjui, muun muassa majavat katosivat ja luonto kärsi.

Sitten sinne päästettiin susilauma irti. Sudet ajoivat kaiken kaluavan hirvilauman vuorille ja kas, majavat palasivat ja ekosysteemi palasi entiselleen. Ihmisen omin toimin tätä ei saatu tehdyksi.

Petoviha ei toimi, se on päättymätön ketju. Susien jälkeen täällä pitäisi tappaa kauriit ja muut tuholaiset ja aina tulee eteen uusi ongelma, jos edetään vain tappamisen tiellä.

Tämä todettiin merikotkien osalta, niidet tilalle tulivat merimetsot ja niitä vasta onkin vihattu.

Saa sanoa

Tiedän, täältä kaupungista on helppo huikkia susista, mutta emme me tätä maapalloa yksin omista. Jokaisella luontokappaleella on oikeus elää ja toteuttaa luonnon sille suomaa tehtävää.

Siksi pitäisi pyrkiä sovittelemaan eikä vain vimmaisesti tappaa. Yhtäkään villieläintä ei ole tänne Suomeen luotu pelkästään meidän kiusaksemme. Jokaisella on oma tarkoituksensa.

Antoisia kävelyretkiä, kaupunkiluonnossakin on yllättävän paljon seurattavaa.

Vesa Koivumäki