Pakina: Kuka nyt jaksaa käsiään pestä, ne kuluivat puhki jo keväällä

Ravintoloissa ja kahviloissa huokaistiin maanantaina helpotuksesta, kun koronaepidemian takia niille asetetuista rajoituksista luovuttiin. Osa varotoimista jäi kuitenkin vielä voimaan. Asiakkailla pitää muun muassa olla istumapaikat ja mahdollisuus käsienpesuun.

Ymmärrän helpotuksen tunteen, mutta itse pidätän hieman hengitystäni. En siksi, että rajoitusten purku harmittaisi, vaan siksi, että osa ihmisistä näyttää unohtaneen koko koronan. Ravintolat huolehtivat puhtaudesta ja asiakkaiden turvallisuudesta, mutta asiakkaiden käytös saattaa tehdä nämä toimet turhiksi.

Kävimme viikonloppuna lasteni kanssa PowerParkissa, jossa tämä käytös pisti silmääni. Eräskin mies nuoleskeli sormiaan herkullisen leipomuksen jäljiltä ja putsaamatta käsiään meni lastensa kanssa jonottomaan huvilaitteeseen. Jonottaessaan hän piteli kiinni kaiteesta, johon koskivat myös monet hänen perässään tulijat.

Kaikilla laitteilla oli käsidesipullot, laitteet suljettiin säännöllisesti desinfiointia varten ja turvaväleistä pidettiin huolta. Miehen käytös kuitenkin teki kaikki nämä toimet turhiksi. Toivottavasti hänellä ei ollut koronaa.

Iloitsen siitä, että voimme taas vapaasti tehdä lounastreffejä ruokaravintoloihin ja nauttia kahviloiden antimista. Mutta minua sapettaa ihmisten välinpitämätön käytös.

Suurin osa ihmisistä kantaa vastuunsa, ja muistaa, että koronaa ei vielä ole kukistettu. Suomessa tilanne on hyvä, mutta monissa maissa ei. On ymmärrettävää, että ihmiset väsyivät elämään tiukkojen rajoitusten alla, mutta liika varomattomuus liian äkkiä voi lyödä nopeasti takaisin.

Ravintolat ja muut yritykset pyrkivät nyt paikkaamaan koronaepidemian aiheuttamia lovia ja asiakkaat haluavat nauttia heidän palveluistaan. Se on hieno win-win-tilanne. Toivottavasti kahvilat ja ravintolat täyttyvät vastuullisista asiakkaista.

Maltetaan vielä hetki

Kunpa ihmiset jaksaisivat vielä hetken pitää huolta käsihygieniastaan ja etäisyyksistä, ihan vaikka varmuuden vuoksi. Se on pieni hinta siitä, että saisimme nauttia vastakin tästä ihanasta vapaudestamme valita, mitä tehdä ja minne mennä. Kotona ja metsissä ehdimme olemaan riittämiin keväällä.

Katja Lahti