Pääkirjoitus: Muista antaa valosi loistaa

Tiistaiaamuna hieman ennen kello kahdeksaa säikähdin enemmän kuin koskaan. Olin vienyt lapseni esikouluun ja matkalla töihin autoni eteen ilmestyi tyhjästä lapsi pyöränsä päällä. Onneksi vauhtini oli hidas, ja reaktioni nopeat.

Autoni ja pojan väliin jäi korkeintaan 20 senttiä välimatkaa. Pojalla ei ollut kypärää, pyörässä ei ollut valoja ja takin mahdolliset heijastinnauhat eivät heijastaneet.

Poika säikähti varmasti yhtä paljon kuin minäkin, mutta lähti karkuun, kun nousin autosta mennäkseni puhumaan hänen kanssaan. Huusin perään ”Ole varovainen ja laita edes kypärä päähäsi.” Se oli turhan läheltä piti -tilanne.

Valoa pimeyteen. Joka syksy pimeys yllättää ihmiset. Jostain syystä ihmeen iso osa kansalaisista ei muista, etteivät he näy pimeässä ilman apuvälineitä. Lamput ja heijastimet loistavat poissaolollaan. Toivon ja pyydän, että jokainen tarkistaisi edes lapsensa pyörän ja vaatetuksen. Lampun ja heijastimen hankinta ovat pieni hinta hengestä. Ne todellakin voivat pelastaa ihmishengen. Eilen yhdellä pojalla ja minulla oli onnea matkassa.

Ihmisten lisäksi hämärästä eteen voi loikata yllättäen myös eläin. Maanteillä on parhaillaan vaarallisimmat ajat, mitä tulee hirvikolareihin. Syinä ovat hirvien kiima-aika, metsästys ja erityisesti pimeät ajokelit. Pohjalaisen mukaan 71 prosenttia hirvikolareista tapahtuu aamu- tai iltahämärän aikaan. Ainoat avut löytyvät köykäisestä kaasujalasta ja ahkerasta kaukovalojen käytöstä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomen teillä tilastoitiin 1 956 hirvionnettomuutta ja 6 251 peuraonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli yksi ihminen.

Turhia peräänajoja. Joka vuosi pimeyden jälkeen yllättää liukkaus. Jospa tänä vuonna yllätyttäisiin hieman vähemmän ja vaihdettaisiin talvirenkaan alle ajoissa. Näin vältyttäisiin edes muutamalta turhalta peräänajolta aamuruuhkissa.

Liukkaus ja pimeys ovat huono yhdistelmä. Valojen ja köykäisen kaasujalan lisäksi liikenteessä tarvitaan malttia! Töihin kannattaa lähteä hieman aikaisemmin kuin ennen liukkaita, jotta stressikynnys ei pauku jo ennen työpäivän alkua.

Lokakuussa on jo ollut monta jäistä aamua, ojaan luisunutta menopeliä, peräänajoja ja muita liukastumisia. Ja pahimmat pääkallokelit ovat vasta edessäpäin.

Onneksi pian siirrytään talvinopeusrajoituksiin. Oikea ajonopeus säästää henkiä, polttoainetta, päästöjä, teitä ja jopa hermoja.

Katja Lahti