Onko turhaa tietoa ja taitoa?

”Isä tietää kaiken 80-luvun puhelintekniikasta.” Tämä serkkupojan hyväntahtoinen naljailu nyt jo edesmenneestä isästään on jäänyt pysyvästi mieleeni.

Silloin elettiin jo reipasta kännykkäaikaa ja lankapuhelimet alkoivat olla historiaa. Isän tiedot ja taidot olivat vanhentuneet, mutta olivatko ne turhia? Jaa-a.

Anneli Kanto kirjoitti Pohjalaisessa (12.9.), että ”meillä kuusi- ja seitsemänkymppisilläkin on it-taitoja, sillä olemme ensimmäinen ikäluokka, joka sai työkäyttöönsä tietokoneet.”

Kanto jatkaa, että niiden kanssa vasta it-taitoja tarvittiinkin. Kyllä, jutut häipyivät näytöltä tämän tästä ja työmatkalla piti itse liitellä johtojen karvoja linkkuveitsen kanssa.

Ei ollut internetiä, joten jutut lähetettiin ulkomailta puhelinlinjoja pitkin. Joskus joku keskus välissä saattoi katkaista yhteyden kysymällä, miksei linjalla puhuta mitään.

No, näitä riittää, eikä nykypäivänä edes urheilutoimittajia lähetetä ulkomaille. Jutut saa digilehteen ilman, että siellä istuu oma kallis ”mies” raportoimassa.

Hoitotakuu

Hyvä ravinto, terveydenhuolto ja elämäntavat ovat pitäneet kuusi- ja seitsemänkymppiset pirteinä. Ehkä myös se kamppailu it-ajan alkuun saattamisessa.

Vielä sukupolvi tai kaksi sitten, kolme- ja nelikymppiset hoitivat kuusikymppisiä vanhempiaan. Nyt kuusikymppiset ”tytöt ja pojat” pitävät huolta kahdeksankymppisistä vanhemmistaan.

Eikä aikaakaan, kun kahdeksankymppiset passaavat satavuotiaita vanhempiaan. Nyt syntyvistä tytöistä yli puolet tulee nimittäin elämään satavuotiaiksi.

Sellaisen elämän aikana ehtii aika moni tekniikka ja taitokin vanhentua.

Vihdoikin

Vaasa on ryhdistäytynyt viimeinkin. Kaupunki vaatii, että siltä poistetaan äänileikkuri tulevassa Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymässä.

Sairaanhoitopiirissä Vaasa ei ole saanut ääntään kuuluviin kokoaan vastaavassa mitassa. Siitä on pitänyt huolen leikkuri, jollaista ei ole missään muussa piirissä Suomessa.

Urheilutermein sanoen, naapurit ovat vieneet Vaasaa kuin kuoriämpäriä. Vaasa on maksanut yli puolet kuluista, mutta äänivaltaa sillä on ollut 24,7 prosenttia.

Voi, voi

Vaasan keskussairaala pääsi valtakunnan otsikoihin No-Harm Centerillään. Asia oli hyvä, mutta johtaja Marina Kinnusen keksimä nimi oli huono.

Samaa voi sanoa muistiviikon Voi Bra! – Hyvinvointipäivän nimestä. Pohjanmaan Muistiluotsi ja Vamia ovat keksineet ikimuistoisen sekasikiön.

Vesa Koivumäki