Pääkirjoitus: Viimeinen pusu ja hymy

”Mitä sinä sitä pussaat, sillä on juuri ollut joku sieni ihossaan!” Näin minulle huusi eräs hoitaja helsinkiläisessä vanhainkodissa 90-luvun alussa. Pidin lukion jälkeen välivuoden ja olin töissä kyseisessä hoitokodissa.

Olin juuri ajanut vakavasti sairaan ja dementoituneen Kalle-papan parran ja annoin pusun hänen siloiselle poskelleen. Hän hymyili. Seuraavana päivänä töihin tullessani sain kuulla, että Kalle-pappa oli kuollut yöllä. Itkin ja olin iloinen, että annoin hänelle sen pusun ja näin sen hymyn.

Valoa vanhusten päiviin

Kutsumukseni hoitotyöhön kuoli tuon työjakson aikana. Muun muassa ruokinnan minuuttiaikataulu, vaippojen säännöstely, joidenkin hoitajien suorastaan törkeä käytös vanhuksia kohtaan ja ajan riittämättömyys olivat jokapäiväisiä ongelmia. Vanhuksia ei juuri viety ulos, joitakin ei edes nostettu ylös sängystä päivän aikana, harva pysähtyi juttelemaan heidän kanssaan.

Työskentelin ison vanhainkodin sairasosastolla, jota kutsuttiin kuvaavasti päätepysäkiksi. Sinne mennessäni ajattelin, että on kunnia-asia päästä tekemään kaikkensa, jotta vanhusten loppuelämä olisi mahdollisimman hyvä.

Niin asian pitäisi olla, mutta eipä ollut, eikä näytä olevan edelleenkään kaikissa hoivakodeissa. Esperi Care nousi otsikoihin viime viikolla, kun yrityksen Kristiinankaupungin hoivakodissa ilmeni vakavia laiminlyöntejä. Yrityksen työntekijät ovat kertoneet yhtiön tiukasta säästökuurista ja jatkuvasta henkilöstövajeesta.

Kaikki kunnia hoitajille, jotka tekevät työtään sydämellään ja hyvin. Heitä on paljon ja he valaisevat läsnäolollaan ikäihmisten päiviä.

Olet tärkeä

Mieleeni on syöpynyt erään muistisairaan vanhuksen sanat: ”Minä olen kaikille vain riesa, kunpa pääsisin pois.” Sanat koskettivat ja koskettavat edelleen. Kenenkään ei pitäisi elämänsä ehtoolla tuntea noin. Pelkään, että viime viikolla uutisiin nousseiden hoivakotien asukkaiden mielissä on voinut pyöriä jotain vastaavaa. Onneksi epäkohdat ovat tulleet julki ja toivottavasti mahdollisimman moni vanhus saisi tästä eteenpäin ansaitsemaansa hyvää ja arvostavaa hoitoa. Saisivat tuntea olevansa tärkeitä. He ovat meidän äitejä ja isiä.

Katja Lahti

>>>>>>> Stashed changes