Pääkirjoitus: Kello valvoo, kun minä nukun

Mihin lopulta päädytäänkään? Sain kesällä lapsilta yllätyslahjaksi Polarin kellon, joka seuraa elämääni valveilla ja unessa, ja raportoi siitä minulle todella tarkasti.

Mistäkö saivat lahjaidean? No siitä, kun olin ladannut puhelimeeni ohjelman, jolla voi seurata syömieni kalorien määrää ja kulutusta. Manasin, että kulutuksen arviointi jää mututuntumalle.

Ei jää enää. Hauskin ominaisuus kellossa on sen unen laadun ja määrän arviointi. Se nuuskii koska nukahdan, koska uni on kevyttä tai syvää tai koska näen unia, eli olen REM-unessa.

En oikein uskonut kellon kykyyn mitata unen laatuja, kunnes sunnuntaiaamuna muistin painajaiseni hyvin ja muistan vieläkin. Työmatkalla ulkomailla katosivat puhelin, kortit, kaikki...

Aamukahvilla latasin yön unet kellosta puhelimeen ja kas, siinähän se oli, minun painajaiseni: Yhtäjaksoinen kahden ja puolen tunnin REM-uni vähän ennen heräämistäni.

Yleensä REM-unet ovat paljon lyhyempiä pätkiä, ainakin minun kohdallani, nyt painajaiseni kesti tunnin pitempään kuin REM-unet muina öinä yhteensä.

Taivas rajana

Jutun alun kysymys jäi vielä auki. Luulen, että saamani kello on vasta alkusoittoa siitä, mitä ihminen itsestään lopulta tallentaa ja analysoi.

En ihmettelisi, vaikka seuraava sukupolvi asentaisivat antureita kehoonsa ja aivoihinsa, ja saisi sieltä talteen omat painajaisensa, joita voisi katsella uudestaan aamukahvilla.

Ne voisi sitten lähettää whatsapilla omalle psykiatrille, joka pistää paluupostissa hoito-ohjeet tulemaan tai korjaa lääkityksen kohdalleen.

Palataanpa kuitenkin tähän päivään. Nyt kun omistan oman fitness-, GPS-multisport-, juoksu-, aktiivisuus-, sykekellon, millä nimellä sitä kutsutaankin, katson ihmisten ranteita tarkemmin.

Näyttäisi siltä, että aktiivisuuskelloja on tosi monella muullakin. Minulle, jonka ensimmäinen oma kello oli 12-kivininen Leijona, tämä on kuitenkin taas yksi ihmettelyn paikka.

Ikkuna pelasti

Ikkunalla ja Pohjalaisella on iso tapahtuma Vaasan torilavalla torstaina, Taiteiden yössä. Siitä en ole nähnyt painajaisia – vielä, vaikka aikamoinen härdelli siellä tulee olemaan.

Ohjelmaa riittää iltapäivästä yöhön. Meidän lehtiväen osuus alkaa kello 18 ja päättyy karkkitykin poksahdukseen kello 19.30.

Ikkuna ja Pohjalainen kustantavat torilavan kaupunkilaisille koko illaksi. Keväällä Vaasa ilmoitti, että rahaa ei ole, haluaako joku maksaa. Me päätimme maksaa.

Vesa Koivumäki