– Tunnen olevani oikealla alalla ja tuntuu hyvältä, että muutkin ovat sen huomanneet, Koivumäki kiittelee.

Musikaalisella ja käsistään taitavalla Koivumäellä on myös hyvä mielikuvitus ja uskallusta heittäytyä.

– Esimerkiksi sirkuspäivänä tulin töihin pelleksi pukeutuneena ja tein lapsille taikatemppuja. Pidän siitä, että saan keksiä juttuja, jotka tuovat iloa ja elämyksiä arkeen, Koivumäki kertoo.

Koivumäki kiinnostui lastentarhanopettajan työstä lukioikäisenä, ja nyt alalla on vierähtänyt jo 18 vuotta.

Kestävää varhaiskasvatusta. Vaikka lastenhoitoala on Koivumäelle kutsumusammatti, ovat alan kääntöpuolena kiire ja uhkaavat säästötoimet. Lastentarhanopettajien liiton tämän vuoden teemana onkin sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys, minkä avulla yritetään tuoda esille varhaiskasvatuksen merkitystä lasten syrjäytymisen ehkäisyssä ja tasa-arvon toteutumisessa.

– Missään nimessä lapsuudesta ja päiväkotitoiminnasta ei saisi säästää, sillä laadukas varhaiskasvatus on juuri sitä ennaltaehkäisevää toimintaa, Koivumäki painottaa.

Esimerkkinä Koivumäki esittää 90-luvun laman, jolloin resursseja tiukennettiin. Tämä näkyi myöhemmin ongelmina päivähoito- ja koulumaailmassa.

– Lastentarhanopettajista on kova pula. Yliopistojen aloituspaikkoja pitäisi lisätä, ja olisi hyvä, jos päiväkoteihin saataisiin lisää pedagogista osaamista, Koivumäki kertoo.

Lapset ja leikit muuttuvat. Vaikka itse työ on vuosien varrella pysynyt samanlaisena, on lapsiaines muuttunut haasteellisemmaksi.

– Ryhmissä on yhä enemmän maahanmuuttajia ja yksilöllistä tukea tarvitsevia lapsia, joiden tarpeet ovat tietysti erilaiset. Koemme välillä riittämättömyyden tunnetta, kun emme aina ehdi kohdata jokaista lasta yksilöllisesti, Koivumäki kertoo.

Valmisteilla olevan uuden varhaiskasvatuslain toivotaan tuovan helpotusta päiväkotien tilanteeseen.

Myös teknologian kehittyminen on muuttanut päiväkodin arkea ja erityisesti leikkejä. Osa lapsista ei ole esimerkiksi ikinä nähnyt lankapuhelinta.

– Lasten leikit ovat muuttuneet paljon. Kun minun lapsuudessani tuoleista kyhätty jono oli automaattisesti juna, on se nykyajan lapsille tulostuskone, Koivumäki naurahtaa.

Hyvä henki. Vaasassa lapsiperheiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa, ja kaikille pyritään tarjoamaan toivomusten mukainen päivähoitopaikka.

Ajoittaisesta stressaavuudesta huolimatta Koivumäki ei voisi kuvitellakaan alan vaihtoa.

– On ihanaa, kun lasten kanssa voi puuhailla vaikka mitä. Vaihtelevuus, elämänläheisyys ja lapsilta saatu palaute tekevät työpäivistä hyviä, Koivumäki sanoo.

Työnsä ohella Koivumäki toimii myös päiväkodin varajohtajana ja on aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa.

– Meillä on Kasarmilla hyvä henki, ja autamme toinen toisiamme. Koskaan ei ole ollut vaikeuksia saada ihmisiä mukaan päiväkodin yhteisiin tempauksiin, Koivumäki kertoo.

Saana Koivisto