Kerran kuukaudessa Dateron Studiolla kirjastoa vastapäätä kokoontuu Viittomakahvila. Ryhmää vetävä Johanna Ahlskog kannustaa ihmisiä opiskelemaan viittomakieltä.
– Ilmeet ja tunteet näkyvät viittomakielessä eri tavalla kuin tavallisessa puhekielessä. Yksi puhekielen lause voidaan sanoa muutamalla viittomalla ja tärkeällä sanalla, kun mukana on myös liikettä.
– Viittomakieli on käsien ja kehon kieli. Viittomakahvilassa laitamme itsemme liikkeelle ja opimme ilmaisemaan itseämme uudella tavalla.
Looginen kieli. Viittomakahvila sai alkunsa puhevammaisten viikolla järjestetyistä tapaamisista, ja toiminta on jatkunut vuoden verran. Aktiivisia kävijöitä on reilut kymmenen.
– Kuka tahansa voi tulla mukaan, myös lapset ja nuoret. Ryhmä on kolmikielinen: käytämme sekä suomea, ruotsia että viittomakieltä.
– Viittomakieltä on helppo oppia, sillä se on hyvin loogista. Monesta viittomasta tietää arvaamallakin, mistä on kyse.
Viittomakieli ei ole kuitenkaan kansainvälistä, vaan se on riippuvainen kulttuurista.
– Viittomakieleen vaikuttaa paljon se, miten kansa ymmärtää asioita. Englannissa arvostetaan esimerkiksi paljon teetä, ja sille on monta eri viittomaa, kun muissa kielissä niitä on yksi tai kaksi.
– Suomen ja ruotsin kielen viittomia voidaan puolestaan tulkita kuten tavallisen puhekielen murteita. Eroja on, mutta niitä molempia kyllä ymmärtää.
Tärkeä asiakaspalvelussa. Ahlskog toivoo, että esimerkiksi pankkien ja sairaaloiden henkilökunta opettelisi enemmän viittomakieltä. Kun uskaltaa käyttää kehonkieltään, sanoman saa perille.
– Joskus tulkkia on vaikea saada, ja monen on hankala pärjätä ilman sitä. Tukiviittomien avulla voi jo hyvinkin kommunikoida kuulovammaisten kanssa. Huulilta lukijoita auttaa se, että ihmiset puhuisivat selkeämmin.
– On hyvä, jos osaa edes viittomakieliset aakkoset. Viittomakahvila on hyvä lisä siihen, että pystyisi viittomaan enemmänkin ja saisi lisää sanoja arkeen.
Viittomakahvila kokoontuu seuraavan kerran 15. toukokuuta kello 18–20.
– Viittomakielen opiskelu on hauskaa, ja jokainen meistä on iloinen kotiin lähtiessään. Ennalta ei tarvitse osata mitään, vaan mukaan vain opettelemaan, jos kiinnostusta löytyy, Ahlskog sanoo.
Raija Koivisto
