VIIKON VIERAS: Marita Ahola muutti Vaasaan 12 vuotta sitten. Hän toimi alkujaan Vaasan ammattikorkeakoulun kirjastonjohtajana ja vuodesta 2010 korkeakoulujen yhteisen tiedekirjasto Tritonian palvelupäällikkönä.
Työ kaupungin kulttuuri- ja kirjastotoimen uutena johtajana alkoi viime vuoden lokakuun alussa.
– Uudet haasteet ovat tuntuneet oikein mukavilta. Välillä tuntuu, kuin olisin aina ollut tässä työssä. Paljon on vielä kuitenkin opittavaa, ja perehtyminen työhön jatkuu.
Yhteistyöllä uutta. Neljä viime kuukautta ovat olleet Aholalle hektistä aikaa.
– Monia toimintoja on jouduttu miettimään uudelleen, ja aikaa on mennyt paljon asioiden valmisteluun. Isoja asioita on vielä tulossa, kun maakuntakirjastouudistus etenee.
Monet kirjaston muutokset näkyvät suoraan asiakkaillekin. Yksi suurimmista uudistuksista on ollut kaupunginkirjaston uusi lasten- ja nuortenosasto, jonka avajaisia vietettiin tammikuussa.
– Huutoniemen kirjaston muutosprojekti aloitetaan puolestaan varsinaisesti helmikuussa. Tilan kehittämisessä nuorisotoimi on tärkeä yhteistyökumppani, Ahola sanoo.
– Pyrimme hankkeen myötä saamaan tilaan mahdollisimman paljon käyttöä. Toimintaa voisi olla aamusta iltaan, ja mukana monia erilaisia toimijoita.
Palvelut kehittyvät. Uuden uransa alkumetreillä Ahola on tutustunut myös kaupunkiorganisaatioon, hallinnollisiin kuvioihin ja niiden myötä uusiin ihmisiin.
– Olen vieraillut lähitoimipisteillämme, ja pääsin myös kirjastoauto Röllin kyytiin kierrokselle. Kirjastojen ja kulttuurikeskuksen henkilökunta on innostunutta, osaavaa ja luovaa väkeä.
Ahola seuraa aktiivisesti Suomen muidenkin kaupunkien toimintaa. Digitalisaatio kehittää monella tavoin palveluja.
– Vähänkyrön toimipiste oli ensimmäinen kirjastoistamme, josta tuli omatoimikirjasto. Se on toiminut hyvin, ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Tikkurilassa muuttuu pian ensimmäinen iso kirjasto omatoimiseksi.
– Tulevaisuudessa myös perinteiset rajat rikkoutuvat enemmän, ja kirjastot voivat ulottua yllättäviinkin paikkoihin. Tampereella kirjaston lastenosasto löytyy jo neuvolan odotustilasta.
Kohti e-maailmaa. Ahola on työssään päässyt näkemään sekä tieteellisen että yleisen kirjaston maailman.
– Vaikka asiakaskunta ja aineistot ovat erilaisia, molemmissa kirjastoissa pätevät kuitenkin samat lainalaisuudet, ja olemme samalla asialla. Lukutaidolla sekä tiedon hankinnalla ja arvioinnilla on tärkeä merkitys, Ahola toteaa.
Aineistojen näkökulmasta erot näyttäytyvät erityisesti sähköisissä materiaaleissa.
– Tieteellinen kirjasto on jo mukana e-suunnassa, kun yleinen kirjasto vasta koputtelee ovia. Yleisissä kirjastoissa myös fiktiopuoli elää vahvasti, mikä on erona tieteen tinkimättömyyteen ja oikean tiedon tuottamiseen.
Innostusta lisäämässä. Entinen kirjaston ahmija-asiakas lukisi nykyisinkin mielellään enemmän.
– Luen kirjallisuutta laidasta laitaan, ja varsinkin dekkarit tulevat iholle. Lukeminen on siitä ihana harrastus, että sen voi aloittaa joka päivä.
Ahola nostaa esiin myös lasten lukemisen.
– Pisa-tulosten valossa lasten lukutaito ja lukuinnostus vaativat huomiota. Nykyiset viestimet ottavat osansa, ja lukutaito rapautuu herkästi.
– Lukutaito avaa meille monet ovet. Kirjastot ovat mukana lisäämässä innostusta esimerkiksi tarjoamalla kokoelmia sekä pitämällä satutunteja. Suosittuja ovat myös kouluissa kiertävät kirjavinkkaukset.
Raija Koivisto-Rasmussen
