Ensi sunnuntaina Vähänkyrön kirkossa pidetään historiallinen jumalanpalvelus 1700-luvun kaavan mukaan.
Jumalanpalveluksessa on monia historiallisia piirteitä, kuten se, että sen kielenä käytetään vanhaa Agricolan aikaista suomea. Jumalanpalvelus myös kestää normaalia pidempään, ja saarnassaan pappi on jyrkempi ja saattaa jopa heristää sormeaan seurakunnalle.
Tilaisuudessa merkittävässä osassa on myös Kuninkaantien muusikoiden esittämä, Melchior Vulpiuksen vuonna 1613 säveltämä Matteus-passio.
– Vulpiuksen Matteus-passio on ensimmäinen suomenkielinen passio, joka päätyi ilmeisesti Ruotsin kautta Suomeen 1600-luvulla. Teosta kopioitiin täällä ahkerasti, ja sen takia sitä on säilynyt seitsemän kappaletta, yksi Vähänkyrön kirkon arkistossa, Kuninkaantien muusikoiden intendentti Sami Palsio kertoo.
– Vähänkyrön kirkon pappi on todennäköisesti laulanut tätä stemmaa jo 1700-luvun alussa. Teosta esitettiin 1700-luvulla Vaasan seudun lisäksi myös Turussa ja todennäköisesti muuallakin.
Passio on sävellysmuoto, jossa kuvataan Jeesuksen kärsimyksiä jonkin evankelistan mukaan. Matteus-passiossa kertojana on Matteus, ja se perustuu Matteuksen evankeliumin lukuihin 26 ja 27.
Virsisäveltäjä. Palsio kertoo, että Vulpiuksen Matteus-passiolla on erittäin pitkät perinteet suomalaisen kirkkomusiikin historiassa, ja sen arvellaan olevan ensimmäinen koskaan Suomessa esitetty moniääninen kirkkomusiikkiteos.
Vulpius sävelsi teoksen laulettavaksi jumalanpalveluksen yhteydessä, ja se esitetäänkin Vähänkyrön kirkossa kuoron laulamana.
– 1600-luvulla hiljaisen viikon aikana ei saanut käyttää soittimia, ei edes urkuja, Palsio taustoittaa.
Melchior Vulpius oli saksalainen kanttori, latinankielen opettaja ja virsisäveltäjä, joka sävelsi paljon virsiä jumalanpalveluksiin. Nykyisessä virsikirjassamme on kaksi hänen virsisävelmäänsä, joista toisella lauletaan viittä muutakin virttä.
– Vulpius sävelsi Matteus-passionsa sata vuotta ennen Johann Sebastian Bachin Matteus-passiota. Sillä olikin lähes monopoliasema vuosien 1600 ja 1750 välisenä aikana. Myöhemmin Bach syrjäytti Vulpiuksen, kuten monet muutkin tuon ajan säveltäjät.
Palsio sanoo, että monet 1600-luvun säveltäjät sävelsivät musiikkia juuri jumalanpalveluksiin. Vasta myöhemmin sävellykset ovat siirtyneet konserteissa esitettäviksi.
Historialliset soittimet. Kuninkaantien muusikot on vuonna 2008 perustettu turkulainen, ammattimuusikoista koostuva barokkiorkesteri ja kuoro, joka on erikoistunut esittämään eurooppalaisten säveltäjien harvinaisempia teoksia historiallisin soittimin.
Orkesterin kokoonpano vaihtelee esitettävän teoksen mukaan triosta kamariorkesteriin. Ryhmän taiteellisena johtajana toimii kapellimestari Markus Yli-Jokipii.
Kuninkaantien muusikot käyttää soittimia, joita ei ole barokin jälkeisissä musiikkityyleissä enää mukana.
– Meillä on ollut esimerkiksi barokkifagotti, kiinalainen hattu ja lasiharmonikka. Nämä olivat aikanaan tunnettuja soittimia, mutta nykyään ne ovat kuolleet lähes sukupuuttoon.
Hannu Toivonen
