VIIKON VIERAS: Palosaaren kirjasto on ollut Birgitta Aurénille, 70, tuttu ja iloa tuova paikka pienestä pitäen. Kirjastokäynnit ja kirjojen lukeminen olivat äidin ja tyttären yhteisiä harrastuksia, joita Aurén edelleen muistelee lämmöllä.
Intohimoinen harrastus muuttui työksi ja lopulta 41 vuoden uraksi alalla. Aurén jäi vastikään eläkkeelle Vaasan kirjastotoimen johtajan paikalta.
Työvuosiin mahtui paljon asioita ja ennen kaikkea uudistuksia, mutta rakkaus kirjoihin ja sivistykseen polttaa edelleen vahvasti, sillä Aurénin silmät suorastaan tuikkivat, kun hän kertoo uusista kirjalöydöistä.
– Kirjasto ja sivistys ovat aina olleet minulle tärkeä sanapari, ja ne liittyvät oleellisesti yhteen. Ajatus sivistyksestä on aina sisältänyt vivahteen elitismistä, mutta se ei missään tapauksessa ole sitä. Kuka tahansa voi käydä kirjastossa hankkimassa tietoa.
– Lukemalla oppii ymmärtämään ympäröivää maailmaa, eli hankkimaan sivistystä.
Kirjastolaitos porskuttaakin vielä suomalaisten sivistyksenhankintapaikkana, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön uusimman selvityksen mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista käyttää kirjastopalveluita. Sen takia Aurénia ihmetyttävätkin hallituksen leikkaukset sivistyksestä ja myös kirjastojen rahoista.
Intohimo näkyi työssä. Birgitta Aurén puhuu suurella tunteelta kirjastolaitoksen edelläkävijöistä ja kehittäjistä. Hän lainaa sujuvasti niin J. V. Snellmania kuin entistä Vaasan lukion lehtoria Yrjö Koskista.
Kirjastolaitoksen historian kertaamisessa näkyy selkeä punainen lanka: Kirjasto on tärkeä tekijä suomalaisessa sivistyksessä, ja myös päättäjät ovat nähneet tämän tärkeänä, ainakin ennen.
– Juonsin vuonna 1994 yleisten kirjastojen 200-vuotisjuhlan, jossa puhuin myös Snellmanista. Hän on sanonut, että sivistyksen voima on pienen kansakunnan ainoa pelastus, ja henkinen, sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma on kansakunnan tärkein sijoituskohde. Niin upeasti sanottu – ja totta!
Aurén on halunnut nostaa kirjaston tärkeyden esille myös omassa työssään. Hän on ollut aktiivisesti kehittämässä kirjaston toimintaa erityisesti Vaasan alueella ja toiminut Vaasan kirjastotoimen johtajana useita vuosia.
Muun muassa Aurénin ansiosta Vaasan kirjastossa on Helsingin jälkeen suurin suomalainen kokoelma painettua ulkomaista kirjallisuutta, 56 eri kielellä.
Halu kehittää toimintaa näkyi myös Aurénin omassa urakehityksessä. Vuonna 2009 presidentti myönsi hänelle kirjastoneuvoksen arvonimen, ja tänä vuonna Svenska folkskolans vänner myönsi hänelle kansansivistysmitalin arvokkaasta työstä erityisesti kaksikielisten kirjastopalveluiden kehittämisessä.
– Presidentti Halonen oli paikalla myös kansansivistysmitalin jakotilaisuudessa, ja hän muisti minut siitä, kun oli myöntänyt kirjastoneuvoksen arvonimen. Siitä tuli kyllä todella otettu olo.
Sivistys talouden voimavara. Aurén jäi eläkkeelle pitkän uran jälkeen, mutta vaikuttaminen ja kirjastoalan seuraaminen eivät ole missään nimessä loppuneet. Häntä harmittavat hallituksen aikomukset leikata sivistyksestä, ja myös Palosaaren kirjaston kohtalo huolettaa.
– Kirjastoista kuka tahansa voi löytää uutta tietoa ja kehittää itseään ja osaamistaan. Sivistyksen leikkaukset eivät edistä Suomen taloutta, vaan päinvastoin. Sivistys on paras lahja valtion taloudelle, hän tiivistää.
Vaasan alue ja sen kehittäminen tuntuu olevan Aurénille erityisen tärkeää. Hän toteaa kirjaston olevan alueen tärkeimpiä voimia taiteen ja teatterin lisäksi.
– Sanoin aikoinaan, että Vaasassa haluan urani lopettaa, ja niin kävi. Nyt on aikaa nauttia Vaasan tarjonnasta ja ennen kaikkea lukea enemmän, hän naurahtaa.
Siiri Salo
